Tiivistelmä: Luotettavimpia tutkimustyyppejä ovat systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit, jotka yhdistävät useiden tutkimusten tulokset tai päätelmät. Yksittäisistä tutkimuksista satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT) ovat luotettavimpia, ja heti niiden jälkeen tulevat Mendelistiset satunnaistamiskokeet (MS-kokeet). Muut tutkimusmuodot, kuten kohorttitutkimukset ja tapaus-verrokkitutkimukset, tuottavat lähinnä hypoteeseja ja suuntaa jatkotutkimuksille. Käytin esimerkkinä omega-3 -rasvahappoon liittyviä tutkimuksia.
Eri tutkimustyypit
Ravitsemustiede nojaa vahvasti tieteellisiin tutkimuksiin, kaikki tutkimukset eivät kuitenkaan ole samanarvoisia. Tieteellisellä tutkimuksella on selkeä hierarkia, joka auttaa arvioimaan, kuinka luotettavia ja yleistettäviä johtopäätökset ovat. Artikkelissa käymme läpi tieteellisen tutkimuksen hierarkian ja sen merkityksen ravitsemustutkimuksessa.
1. Systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit
Hierarkian kärjessä ovat systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit. Ne yhdistävät ja analysoivat useiden tutkimusten tuloksia, usein satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten (RCT) perusteella. Systemaattinen katsaus tarkastelee kattavasti kaikkia tietyn aihepiirin tutkimuksia, ja meta-analyysi yhdistää tutkimusten tulokset tilastolliseen analyysiin, jolloin saadaan vahvempia johtopäätöksiä.
Systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit vähentävät yksittäisten tutkimusten mahdollisia virheitä ja parantavat sitä kautta niiden luotettavuutta. Ne ovat kullanarvoisia silloin, kun haluamme tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi tietyn ravintoaineen vaikutuksista terveyteen pitkällä aikavälillä. Meta-analyysin laatu riippuu siitä, miten tutkimukset on valittu ja analyysi toteutettu. Tämä määrittää, kuinka luotettava meta-analyysi lopulta on.
Esimerkki systemaattisesta katsausesta ja meta-analyysistä: 2016 ulkaistu meta-analyysin luomu- ja tavanomaisen lihan ravintoainepitoisuuksista. Analyysissä havaittiin, että luomulihan rasvahappopitoisuudet, kuten omega-3, olivat korkeammat luomulihassa verrattuna tavanomaiseen lihaa. Tutkimukseen: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26878675/
2. Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT)
RCT ovat yksittäisistä tutkimuksista luotettavimpia. Näissä tutkimuksissa osallistujat jaetaan satunnaisesti koe- ja kontrolliryhmiin, jolloin voidaan paremmin eliminoida harhat ja tutkia tietyn ravitsemusmuutoksen tai ravintoaineen vaikutuksia. Näin voidaan saada selville syy-seuraussuhteita.
Satunnaistaminen auttaa eliminoimaan monia harhoja, ja kontrolloiduissa olosuhteissa voidaan varmistaa, että tulokset johtuvat juuri tutkittavasta interventiosta. Ravitsemustutkimuksessa ne ovat erityisen tärkeitä esimerkiksi uusien ruokavaliomallien tai lisäravinteiden vaikutusten tutkimisessa.
Esimerkki RCT-kokeesta:
Kaksoissokkoutettu, satunnaistettu kliininen tutkimus tehtiin 128:lle kriittisesti sairaalle, COVID-19-tartunnan saaneella potilaalla, jotka jaettiin satunnaisesti interventioryhmään (omega-3) (n = 42) ja kontrolliryhmään (n = 86). Omega-3 ryhmällä oli merkittävästi korkeampi 1 kuukauden eloonjäämisaste. Tutkimukseen: https://link.springer.com/article/10.1186/s12967-021-02795-5
3. Mendelistiset satunnaistamiskokeet (MS-kokeet)
Mendelistiset satunnaistamiskokeet ovat tutkimusmenetelmä, jossa käytetään geneettistä informaatiota luonnollisena satunnaistajana. Koska geenit periytyvät satunnaisesti vanhemmilta lapsille, tutkijat voivat käyttää geneettisiä variaatioita altistuksen (esim. kolesterolitasot tai vitamiinitasot) tutkimiseen ja arvioida, miten ne vaikuttavat sairauksien riskiin. Tämä menetelmä on erityisen hyödyllinen silloin, kun tavanomaiset RCT olisivat kalliita tai eettisesti haastavia.
MS-kokeet ovat tärkeitä, koska ne voivat eliminoida sekoittavat tekijät, jotka usein haittaavat muita havaintotutkimuksia. Geneettinen satunnaistaminen tapahtuu jo hedelmöityksessä, joten ympäristötekijät eivät pääse vääristämään tuloksia yhtä helposti. MS-kokeet voivat tarjota vahvaa näyttöä esimerkiksi tiettyjen ravintoaineiden yhteydestä kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin.
Esimerkki Mendelistisestä satunnaistamiskokesta:Tämä Mendelistinen satunnaistettu tukimus osoittaa omega-3-rasvahappojen syy-yhteyden tulehduksellisessa suolistosairaudessa (IBD). Tutkimus käytti geneettisiä markkereita, jotka liittyvät omega-3-rasvahappojen metaboliaan, ja havaitsi, että omega-3 anti-inflammatoriset ominaisuudet voivat vähentää IBD aiheuttamaa kroonista tulehdusta. Tutkimukseen tästä: https://www.mdpi.com/1422-0067/23/22/14380
4. Kohorttitutkimukset
Kohorttitutkimukset seuraavat suuria ihmisryhmiä pitkän ajan kuluessa ja tarkastelevat, miten tietyt altisteet, kuten ruokavalio, vaikuttavat terveyteen ajan myötä. Näissä tutkimuksissa ei satunnaisteta osallistujia, mutta ne antavat arvokasta tietoa pitkäaikaisista vaikutuksista.
Kohorttitutkimukset voivat paljastaa tärkeitä yhteyksiä ruokavalion ja sairauksien välillä. Esimerkiksi Välimeren ruokavalion suojaavasta vaikutuksesta sydän- ja verisuonitauteja vastaan tiedetään kohorttitutkimusten perusteella.
Esimerkki kohorttitutkimusesta. Kohottitutkimuksia voidaan myös niputtaa niin että niiden näyttövoima on voimakkaampi. Pooling Project of 19 Cohort Studies -tutkimus yhdisti 19 kohorttitutkimuksen tiedot. Analyyseissä omega-3-biomarkkerit ALA, DPA ja DHA yhdistettiin pienempään kuolemaan johtavan sepelvaltimotaudin riskiin. Tutkimukseen tästä: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27357102/
5. Tapaus-verrokkitutkimukset
Tapaus-verrokkitutkimukset vertaavat ihmisiä, joilla on tietty sairaus (tapaukset), terveisiin ihmisiin (verrokit). Tämäntyyppinen tutkimus voi auttaa löytämään yhteyksiä riskitekijöiden, kuten ruokailutottumusten, ja sairauksien välillä. Tapaus-verrokkitutkimukset ovat kuitenkin alttiimpia harhoille, kuten sekoittavien tekijöiden vaikutukselle, verrattuna RCT tai kohorttitutkimuksiin.
Ne ovat nopeampia ja halvempia kuin kohorttitutkimukset ja erityisen hyödyllisiä harvinaisten sairauksien tai altisteiden tutkimisessa. Ne kuitenkin perustuvat usein muistitietoihin, mikä voi heikentää luotettavuutta
Esimerkki tapaus-verrokkitutimuksessa: Tutkimuksessa arvioitiin kohdunrungon syöpä riskin ja rasvahappojen sekä kalan saannin välisiä yhteyksiä väestöpohjaisessa otoksessa, joka sisälsi 556 syöpätapausta ja 533 iän mukaan vastaavaa verrokkia. Tulokset viittaavat siihen, että pitkäketjuisten monityydyttymättömien EPA- ja DHA-rasvahappojen EPA- ja DHA-saatavilla elintarvikkeissa ja ravintolisissä voi olla suojaavia assosiaatioita kohdunrungon syövän kehittymistä vastaan. Tutkimukseen tästä: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22915050/
6. Poikittaistutkimukset
Poikittaistutkimukset tarkastelevat tiettyjä altisteita ja lopputulemia tiettynä ajankohtana. Ne voivat antaa tietoa esimerkiksi siitä, kuinka yleistä tiettyjen ravintoaineiden puute on väestössä, mutta eivät paljasta syy-seuraussuhteita.
Poikittaistutkimukset ovat hyödyllisiä, kun halutaan saada käsitys väestön terveydentilasta tai ravitsemustilasta. Esimerkiksi D-vitamiinin saannin yleisyys voidaan tutkia poikittaistutkimusten avulla, mutta niitä ei voida käyttää syy-seuraussuhteiden osoittamiseen
Tässä vielä toinen esimerkki poikittaistutkimusesta. Tutkimuksessa tutkittiin omega-3-rasvahappojen saannin ja fenotyyppisen ikääntymisen nopeutumisen välistä yhteyttä. Tulokset osoittivat, että suurempi omega-3-rasvahappojen saanti oli merkittävästi yhteydessä hitaampaan fenotyyppisen ikääntymisen nopeutumiseen. Päivittäinen omega-3-rasvahappojen saantikynnys (1,103 grammaa/päivä) vaikuttaa optimaaliselta, sillä sen jälkeen vaikutus tasaantuu. Tutkimukseen tästä: https://www.frontiersin.org/journals/nutrition/articles/10.3389/fnut.2024.1424156/full
7. Tapausselostukset ja tapaussarjat
Nämä ovat yksittäisiä raportteja tai sarjoja tapauksista, joissa tarkastellaan tiettyjä oireita tai sairauksia tietyillä potilailla. Ravitsemustieteessä tapausselostuksia käytetään joskus uudenlaisten ruokavalioiden tai ravintoaineiden vaikutusten kuvaamiseen.
Vaikka tapausselostukset eivät pysty osoittamaan laajoja yleistyksiä, ne voivat herättää kiinnostusta uudenlaisiin tutkimusaiheisiin ja auttaa havaitsemaan mahdollisia riskejä tai hyötyjä varhaisessa vaiheessa.
Esimerkki tapauselostuksesta: Tutkimus arvioi kalanmaksaöljylisän vaikutusta kolmen Tour de France -pyöräilijän Omega-3-indeksiin (O3I). Kaksi pyöräilijää, joiden lähtötaso oli alle optimaalisen (<8%), nostivat O3I-tasonsa yli 8 % päivittäisellä EPA- ja DHA-lisällä (yhteensä 1118 mg EPA + 458 mg DHA). Kolmas pyöräilijä, jonka O3I oli jo optimaalinen, ylläpiti tasonsa yhdellä kapselilla päivässä. Tutkimus osoitti, että lisäravinteen avulla voidaan saavuttaa ja ylläpitää optimaalinen Omega-3-taso, mikä parantaa sydän- ja tulehdusvastetta kilpailun aikana. Tästä tutkimukseen: https://www.researchgate.net/profile/Gregory-Peoples/publication/356406263_Evaluating_the_effect_of_a_fish_oil_supplement_on_the_Omega-3_Index_of_three_professional_cyclists_competing_in_the_Tour_de_France_a_case_study/links/6198839d07be5f31b79e584b/Evaluating-the-effect-of-a-fish-oil-supplement-on-the-Omega-3-Index-of-three-professional-cyclists-competing-in-the-Tour-de-France-a-case-study.pdf
Oma mielipide:
Medialla on taipumus ylireagoida yksittäisiin tutkimuksiin, erityisesti sellaisiin, jotka eivät ole tutkimushierarkiassa korkealla. Valitettavasti suurempien RCT-tutkimusten tekeminen on kallista, ja siksi ne tehdään yleensä pienille ryhmille ja ovat lyhytkestoisia. Näiden pienempien RCT-tutkimuksien pohjalta kootut meta-analyysit voivat vääristyä, varsinkin jos tutkimusten laatu on heikko.
Voit tukea toimintaani myös ostamalla tuotteita kaupasta:
Yksi vastaus artikkeliin “Tieteelliset tutkimukset ja niiden hierarkia: Mistä tutkimuksesta voi vetää johtopäätöksiä”