Kategoria: Verensokeri

Ravitsemus ja verensokeri. Mitkä vaikuttaa verensokerin nousuihin lyhyellä ja mitkä pitkällä aikavalillä. Miten pitää verensokeri mahdollisimman tasaisena.

Julkaistu

Ketogeeninen ruokavalio laihdutuksessa ja diabeteksen hallinnassa

Ketogeeninen ruokavalio, mitä tiede sanoo sen hyödyistä?
Ketogeenisen ruokavalion, eli keto-ruokavalion, ympärillä pyörivä uutisointi on ollut mediassa yksipuolisen negatiivista – mutta perustuuko kritiikki tieteeseen? Viimeisen 10 vuoden tutkimukset kertovat toista. Selvitän, mitä ketogeeninen ruokavalio tarjoaa painonpudotukseen ja tyypin 2 diabeteksen hoitoon vahvimman tieteellisen näytön – satunnaistettujen kontrolloitujen kokeiden (RCT), meta-analyysien ja systemaattisten katsausten – pohjalta. Heikompaa näyttöä tarjoavat seurantatutkimukset jätän pois.

Ketogeeninen ruokavalio painonpudotuksessa

Ketogeeninen ruokavalio on tehokas menetelmä painonpudotukseen, erityisesti lyhyellä aikavälillä. Meta-analyysien mukaan keto-ruokavaliolla olevat aikuiset menettävät keskimäärin enemmän painoa kuin perinteisiä vähärasvaisia tai kalorirajoitettuja ruokavalioita noudattavat. Painonlasku on nopeinta ensimmäisten 3–6 kuukauden aikana, jolloin pudotus voi olla jopa 10–15 kiloa. Ketoosin ansiosta elimistö polttaa rasvavarastojaan tehokkaasti energiaksi. Lisäksi ruokavalio vähentää ruokahalua ja tasaa verensokeria, mikä voi helpottaa sen noudattamista. (1, 2, 3, 7)

Pitkällä aikavälillä keton teho painonpudotuksessa voi tasaantua muiden ruokavalioiden kanssa, mutta se on erinomainen vaihtoehto esimerkiksi diabeetikoille tai niille, jotka tavoittelevat nopeita tuloksia hiilihydraatteja rajoittamalla. (1, 3, 5, 6)

Ketogeeninen ruokavalio ja verensokerin hallinta

Ketogeeninen ruokavalio parantaa verensokerin hallintaa merkittävästi. Meta-analyysit osoittavat, että se alentaa paastoverensokeria ja pitkän aikavälin verensokeritasoa (HbA1c) tehokkaammin kuin monet muut ruokavaliot. Hiilihydraattien rajoitus parantaa insuliiniherkkyyttä vähentämällä insuliinin tarvetta, mikä tekee siitä erityisen hyödyllisen tyypin 2 diabetesta sairastaville. (4, 5, 6)

Useissa tutkimuksissa havaittiin, että monet osallistujat pystyivät vähentämään tai lopettamaan diabeteslääkityksensä ketogeenisen ruokavalion ansiosta. Verensokerin tasaisuus ja insuliinivasteen paraneminen tekevät siitä varteenotettavan vaihtoehdon erityisesti niille, joilla on kohonnut riski metabolisiin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen tai esidiabetekseen. (4, 6)

Ketogeenisen ruokavalion haasteet ja mahdolliset haittavaikutukset

Vaikka ketogeeninen ruokavalio on tehokas painonpudotuksessa ja verensokerin hallinnassa, sen toteuttaminen ja pitkäaikainen noudattaminen voi olla haastavaa. Tiukka hiilihydraattirajoitus vaatii tarkkaa suunnittelua, ja meta-analyysit osoittavat, että painonpudotuksen etu voi tasoittua muiden ruokavalioiden kanssa pitkällä aikavälillä, sillä monet palaavat vähitellen tavanomaiseen ruokavalioon. (3, 4, 5)

Lisäksi keto voi nostaa LDL-kolesterolitasoja erityisesti niillä, joiden ruokavalio sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvoja, mikä voi olla merkittävä huomio sydän- ja verisuoniterveyden kannalta. (2, 3, 4)

Alkuvaiheessa ketogeeninen ruokavalio aiheuttaa usein lyhytaikaisia sivuvaikutuksia, kuten väsymystä, päänsärkyä ja huimausta, kun keho sopeutuu ketoosiin. Myös ruoansulatusvaivat, kuten ummetus, voivat olla yleisiä vähäisen kuitujen saannin takia. Näistä syistä ruokavalio ei välttämättä sovi kaikille, ja sen pitkäaikaisvaikutuksista, erityisesti sydänterveyteen ja aineenvaihduntaan, tarvitaan vielä lisätutkimusta. (2, 3, 4, 5)

Oma mielipide

Ketogeeninen ruokavalio on loistava tapa hallita painoa ja verensokeria. Jos joku väittää, ettei se ole luonnollinen ruokavalio, pyydä häntä etsimään hiilihydraatteja Suomen talvesta ilman kaupan hyllyjä – onnea matkaan! Niukkuus osoittaa, että elimistömme pärjää myös vähähiilihydraattisesti. Ketoa ei kuitenkaan ole helppo noudattaa – sen tietää jokainen, joka on kamppaillut hiilihydraattirajoitusten kanssa. Säännöllinen ketoilu tuskin haittaa, ja painonhallinnassa sekä verensokerin säätelyssä se ansaitsee täyden kympin. Peukku ylös ketoilulle.

Lähteet ja tutkimustiivistelmät
(1) Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi: Efficacy and safety of very low calorie ketogenic diet (VLCKD) in patients with overweight and obesity: A systematic review and meta-analysis, 2020

Tutkimuksessa selvitettiin erittäin vähäkalorisen ketogeenisen ruokavalion tehokkuutta ja turvallisuutta ylipainoisten ja lihavien henkilöiden painonhallinnassa. Katsaukseen valittiin 12 tutkimusta, joissa arvioitiin sen vaikutuksia painoon, vyötärönympärykseen, verenpaineeseen, verensokeriin, veren rasva-arvoihin sekä maksa- ja munuaisarvoihin. Ruokavalio vähensi painoa tehokkaasti: lyhyissä jaksoissa 10 kiloa ja vähintään 4 viikon ketogeenisessä vaiheessa 15,6 kiloa, ja tulokset säilyivät jopa kahden vuoden ajan. Lisäksi se laski vyötärönympärystä, verensokeria, kolesterolia, triglyseridejä ja verenpainetta. Turvallisuus oli hyvä, eikä merkittäviä haittoja havaittu. Lopettamisprosentti (7,5 %) oli samaa luokkaa perinteisten vähäkaloristen ruokavalioiden kanssa. Tutkimus osoittaa, että tämä ruokavalio on tehokas ja turvallinen vaihtoehto ylipainon ja lihavuuden hoitoon.

(2) Meta-analyysi: Impact of a Ketogenic Diet on Metabolic Parameters in Patients with Obesity or Overweight and with or without Type 2 Diabetes: A Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials, 2020

Tutkimus tarkasteli ketogeenisen ruokavalion vaikutuksia ylipainoisten ja lihavien henkilöiden aineenvaihduntaan, oli heillä tyypin 2 diabetesta tai ei. Analyysiin otettiin 14 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa sitä verrattiin vähärasvaisiin ruokavalioihin.

Tulokset osoittivat, että ketogeeninen ruokavalio paransi erityisesti diabeetikoiden verensokeritasapainoa laskemalla pitkäaikaista verensokeria ja insuliiniresistenssiä. Painonpudotus oli merkittävää kaikilla: diabeetikoilla suurempaa (-7,78 kg) kuin muilla (-3,81 kg). Diabeetikoilla ruokavalio alensi triglyseridejä ja nosti hyvää kolesterolia, mutta ei-diabeetikoilla se lisäsi kokonaiskolesterolia ja huonoa kolesterolia.

Muut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten verenpaine ja munuaisarvot, eivät muuttuneet merkittävästi verrattuna vähärasvaisiin ruokavalioihin. Tutkimus toteaa, että ketogeeninen ruokavalio tukee tehokkaasti aineenvaihdunnan hallintaa, etenkin diabeetikoilla, mutta sen pitkäaikaisvaikutuksista ja turvallisuudesta tarvitaan lisää tietoa.

(3) Sateenvarjoanalyysi: Effects of ketogenic diet on health outcomes: an umbrella review of meta-analyses of randomized clinical trials, 2023

Tämä sateenvarjoanalyysi kokosi ketogeenisen ruokavalion terveysvaikutukset 17 meta-analyysin perusteella, jotka pohjasivat 68 satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen. Keskimääräinen seuranta-aika oli 13 viikkoa.

Ketogeeninen ruokavalio paransi useita terveysarvoja. Vahvaa näyttöä saatiin triglyseridien laskusta, epilepsiakohtausten vähenemisestä ja LDL kolesterolin noususta. Kohtalaista näyttöä oli painon laskusta, verensokerin alenemisesta ja kokonaiskolesterolin noususta.

Ylipainoisilla ja lihavilla erittäin vähäkalorinen ketogeeninen ruokavalio tuki painonhallintaa ja sydänterveyttä ilman lihasmassan menetystä. Vähähiilihydraattinen korkearasvainen versio vähensi painoa ja rasvaa, mutta myös lihasmassaa terveillä.

Vaikka ruokavalio auttoi epilepsian ja aineenvaihdunnan hallinnassa, se nosti huonoa kolesterolia. Pitkäaikaisvaikutukset, kuten sydänriskit, vaativat lisätutkimusta.

(4) Systemaattinen katsaus: Efficacy of Ketogenic Diets on Type 2 Diabetes: a Systematic Review, 2021

Tässä arvioitiin ketogeenisen ruokavalion vaikutuksia tyypin 2 diabeteksen hallintaan, kuten verensokeriin, lääkitykseen ja painoon. Katsaukseen otettiin 14 tutkimusta, pääosin kliinisiä kokeita, seuranta-ajaltaan muutamasta viikosta vuoteen. Ruokavalio laski verensokeria merkittävästi jo viikoissa, ja vaikutus säilyi pidemmässäkin seurannassa – osalla jopa alle diabeteksen rajan. Useissa tutkimuksissa lääkitystä, kuten insuliinia, voitiin vähentää tai lopettaa.

Paino putosi selvästi etenkin lyhyellä aikavälillä, ja joissain tapauksissa vaikutus kesti. Triglyseridit paranivat, mutta huonon kolesterolin nousu osassa tutkimuksia herättää kysymyksiä sydänterveydestä. Pitkäaikainen noudattaminen oli haastavaa, vaikka tuki ja ohjaus helpottivat sitä. Ketogeeninen ruokavalio näyttää lupaavalta diabeteksen hallintaan, mutta sen pitkäaikaisvaikutukset vaativat lisätutkimusta.

(5) Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi: Very low carbohydrate (ketogenic) diets in type 2 diabetes: A systematic review and meta‐analysis of randomized controlled trials, 2022

Tässä katsauksessa ja meta-analyysissä arvioitiin hyvin vähähiilihydraattisen ketogeenisen ruokavalion vaikutuksia tyypin 2 diabeteksen ja esidiabeteksen hallintaan. Mukaan otettiin kahdeksan satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa ruokavaliota noudatettiin ainakin kuusi kuukautta. Päämittarina oli pitkäaikainen verensokeri vuoden kohdalla, ja tarkasteltiin myös painoa, rasva-arvoja ja insuliiniherkkyyttä.

Tulokset osoittivat, että ruokavalio laski verensokeria joissakin tutkimuksissa, mutta ei aina. Triglyseridit vähenivät ja hyvä kolesteroli nousi verrattuna muihin ruokavalioihin, mutta huonon kolesterolin muutokset jäivät epäselviksi. Painonhallinnassa se ei erottunut vuoden seurannassa. Ruokavalion noudattaminen oli pitkäaikaisesti vaikeaa, ja hiilihydraattien saanti kasvoi joillakin, mikä selittänee vaihtelua. Ruokavalio voi hyödyttää sokeriaineenvaihduntaa ja rasva-arvoja, mutta sen paremmuudesta ei saatu varmuutta. Lisää pitkäaikaisia tutkimuksia tarvitaan tehon ja turvallisuuden selvittämiseksi.

(6) Meta-analyysi: Low carbohydrate ketogenic diets reduce cardiovascular risk factor levels in obese or overweight patients with T2DM: A meta-analysis of randomized controlled trials, 2022

Tässä tutkimuksessa arvioitiin vähähiilihydraattisen ketogeenisen ruokavalion vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin ylipainoisilla ja lihavilla, erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Analyysiin otettiin 21 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa vertailtiin sen vaikutuksia verensokeriin, painoon ja rasva-arvoihin muihin ruokavalioihin.

Ketogeeninen ruokavalio alensi selvästi paastoverensokeria ja pitkäaikaista verensokeria diabeetikoilla sekä tuki painonhallintaa vähentämällä painoa (-6,72 kg) ja vyötärönympärystä. Triglyseridit laskivat ja hyvä kolesteroli nousi hieman, mutta muilla osallistujilla hyödyt olivat samankaltaisia triglyseridien ja kolesterolin osalta.

Tutkimus viittaa siihen, että ketogeeninen ruokavalio auttaa painonhallinnassa ja verensokerin parantamisessa etenkin diabeetikoilla, ja sillä voi olla sydänterveyshyötyjä. Pitkäaikaisvaikutukset vaativat lisätutkimusta.

(7) Meta-analyysi: Ketogenic Diet Benefits to Weight Loss, Glycemic Control, and Lipid Profiles in Overweight Patients with Type 2 Diabetes Mellitus: A Meta-Analysis of Randomized Controlled Trails, 2022

Tämä meta-analyysi selvitti ketogeenisen ruokavalion vaikutuksia painonhallintaan, verensokeritasapainoon ja veren rasva-arvoihin ylipainoisilla tyypin 2 diabeetikoilla. Analyysiin sisällytettiin kahdeksan satunnaistettua tutkimusta, joissa oli yhteensä 611 osallistujaa. Ketogeeninen ruokavalio, jossa hiilihydraattien saanti oli hyvin vähäistä (alle 50 g/päivä), edisti merkittävästi painonpudotusta ja vyötärönympäryksen kaventumista. HbA1c-arvo laski, mutta paastosokeri ja insuliiniresistenssi eivät eronneet merkittävästi muista ruokavalioista. Triglyseridit laskivat ja HDL-kolesteroli nousi, mutta kokonais- ja LDL-kolesterolissa ei havaittu muutoksia.

p.s. Ennen kuin saan kritiikkiä niin tässä tiivistettynä miksi en ole niin huolissani ketogeenisen ruokavalion LDL:ää nostavasta vaikutuksesta

Ketogeeninen ruokavalio voi joillakin nostaa LDL-kolesterolia, mutta saatavilla oleva tutkimusnäyttö viittaa siihen, että tämä yksittäinen muutos ei välttämättä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, jos samalla triglyseridit laskevat ja HDL nousee. Meta-analyysit osoittavat, että ketogeeninen ruokavalio parantaa lipidiprofiilia alentamalla triglyseriditasoja ja nostamalla HDL-kolesterolia (2,6). Tämä yhdistelmä on tutkimuksissa yhdistetty pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin, mikä viittaa siihen, että matalat triglyseridit ja korkea HDL voivat osittain kompensoida korkeiden LDL-tasojen mahdollisia haittoja (3). Lisäksi triglyseridi/HDL-suhde on tunnistettu vahvaksi sydänterveyden riskin ennustajaksi, ja ketogeeninen ruokavalio parantaa tätä suhdetta edulliseen suuntaan (5,6). Kun tarkastellaan lipidiprofiilin kokonaisuutta eikä vain yksittäistä LDL-arvoa, ketogeenisen ruokavalion vaikutukset näyttävät tukevan sydän- ja verisuoniterveyttä. Näin ollen LDL:n nousua ei ole syytä tarkastella irrallisena ongelmana, vaan osana laajempaa metabolista muutosta, joka sisältää monia suotuisia vaikutuksia.

Seuraa myös somessa:

Voit tukea toimintaani myös ostamalla tuotteita kaupasta:

Julkaistu

Tauriini – hyödyt, haitat ja puutteet

Mikä ihmeen tauriini?

Tauriini on rikkiä sisältävä aminohappo, joka ei osallistu proteiinisynteesiin, mutta sillä on tärkeä rooli sydämen, aivojen, silmien ja lihasten toiminnassa. Keho tuottaa tauriinia itse, mutta erityisesti vegaanit ja ikääntyvät voivat saada sitä liian vähän ravinnosta. Tauriini on yleinen lisäravinne urheilijoille, mutta mitä tiede sanoo tauriinin hyödyistä, ja onko sen saannista jotain haittaa?

Tauriini ja sydänterveys

Tauriini ei ole vain urheilijoiden suosima lisäravinne – sillä on myös valtavat hyödyt sydämen terveydelle. Tauriini parantaa sydämen toimintaa, laskee verenpainetta ja vähentää haitallisia veren rasva-arvoja. Tutkimusten mukaan verenpaine voi laskea jopa 4 mmHg, mikä on jo itsessään merkittävä terveyshyöty. (1, 2)

Tauriini ja aineenvaihdunta

Tutkimukset osoittavat, että tauriini voi alentaa paastoverensokeria, parantaa insuliiniherkkyyttä ja vähentää insuliiniresistenssiä. Diabetespotilaat, jotka käyttivät tuariinia, näkivät merkittäviä parannuksia verensokerissaan. (4, 8)

Tauriini on yhdistetty myös metabolisen oireyhtymän hallintaan. Se voi vähentää kohonneen verensokerin, korkean verenpaineen ja epäterveellisen rasvaprofiilin riskiä. Näin ollen se saattaa olla hyödyllinen lisä ravitsemukseen niille, joilla on metabolinen oireyhtymä tai sen esiasteita. (2)

Tauriini ja aivoterveys

Tutkimusnäytön perusteella tauriini voi tukea kognitiivista toimintaa ja ehkäistä muistin heikkenemistä. Systemaattinen analyysi 23 kliinisestä tutkimuksesta osoitti, että 1,5–3 gramman päivittäinen tauriinilisä paransi kognitiivisia testituloksia, kuten MMSE (Mini-Mental State Examination) -pistemäärää. Vaikutukset olivat erityisen merkittäviä ikääntyneillä ja henkilöillä, joilla oli jo havaittavissa kognitiivista heikentymistä. (5, 6)

Tauriinin neuroprotektiiviset vaikutukset voivat liittyä sen kykyyn vähentää oksidatiivista stressiä, tulehdusta ja amyloidibeeta-plakkien kertymistä, mikä on yksi Alzheimerin taudin keskeisistä mekanismeista. Eläinmalleissa tauriini on parantanut oppimiskykyä ja suojannut hermosoluja sytotoksisuudelta. Nykyinen näyttö viittaa siihen, että tauriini voisi olla lupaava lisä keinoihin, joilla pyritään ylläpitämään aivoterveyttä ja hidastamaan kognitiivista rappeutumista. (5, 6)

Tauriini ja tulehduksen hallinta

Tulehdus on monien kroonisten sairauksien taustalla, ja tauriinilla näyttää olevan anti-inflammatorisia vaikutuksia. Esimerkiksi nivelreumaa sairastavilla potilailla tauriini on vähentänyt tulehdusmerkkiaineiden (TNF-α ja IL-6) määrää sekä hidastanut taudin etenemistä. (7)

Lisäksi tauriini toimii antioksidanttina, joka voi vähentää oksidatiivista stressiä ja suojata soluja vaurioilta. Se voi lisätä elimistön omien antioksidanttientsyymien, kuten superoksididismutaasin ja katalaasin, aktiivisuutta jopa 2,5-kertaiseksi. (5, 6, 7)

Kestävyysurheilu, aerobinen suorituskyky ja voimaharjoittelu

Tauriini voi parantaa kestävyyssuoritusta monin eri tavoin. Se auttaa vähentämään laktaatin kertymistä lihaksiin, mikä voi vähentää lihasväsymystä ja parantaa suorituskykyä pitkissä suorituksissa. Tutkimusten mukaan 1–3 gramman annos ennen harjoitusta voi pidentää aikaa uupumukseen kestävyysurheilijoilla. (3).

Tiedenörteille: Tauriinin vaikutusmekanismit

Tauriini on biologisesti aktiivinen yhdiste, joka osallistuu useisiin fysiologisiin prosesseihin. Sen vaikutukset perustuvat moniin eri mekanismeihin, jotka liittyvät solukalvojen stabilointiin, kalsiumhomeostaasiin, antioksidanttitoimintaan, immuunivasteeseen ja aineenvaihdunnan säätelyyn. Alla on esitelty keskeisimmät vaikutusreitit ja niiden merkitys elimistölle.

1. Solukalvojen stabilointi ja osmoregulaatio

Tauriini toimii solukalvoja stabiloivana yhdisteenä, mikä auttaa soluja ylläpitämään rakenteellista eheyttään ja optimaalista toimintakykyään. Se vaikuttaa osmoregulaation kautta solun neste- ja ionitasapainoon, mikä on erityisen tärkeää hermo- ja lihassolujen toiminnalle. (6,7)

2. Kalsiumhomeostaasin säätely

Tauriini osallistuu solunsisäisen kalsiumin säätelyyn, mikä on keskeistä hermoimpulssien välitykselle, lihasten supistumiselle ja sydämen toiminnalle. Se moduloi kalsiumkanavien toimintaa ja voi estää liiallista kalsiumin kertymistä soluihin, mikä suojaa soluja eksitotoksisuudelta (hermosolut vaurioituvat tai kuolevat liiallisen kiihottavien välittäjäaineiden, kuten glutamaatin, vaikutuksesta) ja kalsiumista johtuvilta vaurioilta. (5,6)

3. Antioksidatiiviset ja anti-inflammatoriset vaikutukset

Tauriini on osoitettu vähentävän oksidatiivista stressiä epäsuorasti säätelemällä Nrf2-reittiä, mikä johtaa antioksidanttientsyymien, kuten superoksididismutaasin (SOD) ja katalaasin, aktiivisuuden lisääntymiseen. Lisäksi tauriini voi neutraloida hypokloorihappoa (HOCl) muodostamalla vähemmän toksisen tauriinikloramiinin, mikä osaltaan suojaa soluja hapetusstressiltä. Tauriini voi myös vaimentaa tulehdusreaktioita estämällä proinflammatoristen sytokiinien (TNF-α, IL-6) tuotantoa. (6,7)

4. Kognitiivisen toiminnan tukeminen

Tauriini voi vaikuttaa aivojen plastisuuteen ja neurogeneesiin aktivoimalla Akt/CREB/PGC1α-reitin. Tämä vaikutusmekanismi tukee mitokondrioiden biogeneesiä, parantaa synapsien toimintaa ja vähentää oksidatiivista stressiä hermosoluissa. Näiden prosessien ansiosta tauriini voi edistää kognitiivista suorituskykyä ja suojata neurodegeneratiivisilta sairauksilta. (6)

5. Immuunijärjestelmän säätely ja tulehduksen hallinta

Tauriini on keskeinen immuunijärjestelmän modulaattori. Se reagoi neutrofiilien tuottaman hypokloorihapon (HOCl) kanssa ja muodostaa tauriinikloramiinia, joka on vähemmän toksinen mutta säilyttää antioksidanttiset ja anti-inflammatoriset ominaisuudet. Lisäksi tauriinikloramiini ja tauriinibromamiini voivat estää immuunijärjestelmän liiallista aktivaatiota ja hillitä kroonista tulehdusta. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä autoimmuunisairauksien, kuten nivelreuman, yhteydessä. (7)

6. Mitokondrioiden toiminnan tehostaminen

Tauriini tukee solujen energiantuotantoa ja mitokondrioiden tehokkuutta. Se voi parantaa ATP-tuotantoa, vähentää oksidatiivista stressiä ja suojata mitokondrioita vaurioilta. Tämä voi edistää fyysistä kestävyyttä, vähentää lihasväsymystä ja tukea aineenvaihdunnan terveyttä. (3,6)

7. Verenkiertoelimistön säätely

Tauriini voi edistää verisuonten laajentumista lisäämällä typpioksidin (NO) tuotantoa ja vähentämällä angiotensiini II:n vaikutuksia. Tämä johtaa verenpaineen laskuun ja parantaa verenkiertoa, mikä voi olla hyödyllistä erityisesti henkilöille, joilla on kohonnut verenpaine tai sydän- ja verisuonitautien riski. (1,2)

Miten sitä käytetään?

Tutkimuksissa tauriinin annostus on vaihdellut 1–6 gramman välillä päivässä. Urheilusuoritusta varten suositeltu annos nautitaan yleensä noin 60–120 minuuttia ennen harjoitusta. Pitkäaikaisen käytön osalta tutkimukset viittaavat siihen, että enintään 3 gramman päiväannos on turvallinen eikä aiheuta haittavaikutuksia. (3, 4, 8)

Mitä viranomaiset sanovat tauriinista?

Suomalaisten viranomaisten, kuten Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tai 2024 ravitsemussuosituksissa tauriini ei juurikaan esiinny. Myöskään Finelin elintarviketietokannassa tai Vegaaniliiton suosituksissa tauriinia ei mainita olennaisena ravintoaineena. Mainita liittyy energiajuomiin liittyvän varoitteluun (THL) ja kissojen ruokavalioon (vagaaniliitto).

Oma mielipide

Tauriini on monipuolinen ja turvallinen ravintoaine, joka voi tarjota hyötyjä sydänterveydelle, aineenvaihdunnalle, aivoterveydelle, urheilusuoritukselle ja tulehduksen hallinnalle. Erityisesti vegaanit, ikääntyvät ja metabolista oireyhtymää sairastavat voivat hyötyä sen lisäämisestä ruokavalioon. Pitäisikö viranomaisten ja vegaaniliiton ottaa tauriiniin kantaa? Tällä näytöllä pitäisi. Vaikka elimistö sitä itse tuottaakin niin jotkin ryhmät ovat selkeästi vaarassa saada tauriinia liian vähän. Tutkimuksia tauriinista toki voi aina tehdä lisää mutta kyllä, tauriinille tulee peukku ylös!

Lähteet ja tiivistelmät tutkimuksista
(1) Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi: Insights into the cardiovascular benefits of taurine: a systematic review and meta-analysis, 2024

Tutkimus arvioi tauriinin vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen 20 satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen (N=808) perusteella. Tulokset osoittivat, että tauriini alensi tilastollisesti merkitsevästi sydämen sykettä (-3,58 bpm), systolista (-4,0 mmHg) ja diastolista verenpainetta (-1,44 mmHg) sekä paransi sydämen vasemman kammion ejektiofraktiota (+4,98 %) ja New York Heart Association (NYHA) -toiminnallista luokitusta. Meta-regressio viittasi mahdolliseen annosriippuvaiseen vaikutukseen, ja erityisesti sydämen vajaatoimintapotilailla tauriini paransi sydämen toimintaa.

(2) Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi: Taurine reduces the risk for metabolic syndrome: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials, 2024

Tutkimus arvioi tauriinin vaikutuksia metaboliseen oireyhtymään 25 satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen (N=1024) perusteella. Tulokset osoittivat, että tauriini alensi tilastollisesti merkitsevästi systolista (-4,0 mmHg) ja diastolista verenpainetta (-1,51 mmHg), paastoverensokeria ( -0,33 mmol/l mg/dL) ja triglyseriditasoja ( -0,21 mmol/l). Meta-regressio viittasi mahdolliseen annosriippuvaiseen vaikutukseen erityisesti diastolisen verenpaineen ja paastoverensokerin laskussa.

(3) Meta-analyysi: The Effects of an Oral Taurine Dose and Supplementation Period on Endurance Exercise Performance in Humans: A Meta-Analysis, 2018

Tutkimus tarkasteli tauriinin vaikutusta kestävyysurheilusuoritukseen analysoimalla kymmenen vertaisarvioitua tutkimusta. Tulokset osoittivat, että tauriinin nauttiminen paransi kestävyysurheilusuoritusta tilastollisesti merkitsevästi (Hedges’ g = 0.40, P = 0.004), erityisesti uupumukseen asti suoritetuissa testeissä (TTE) (Hedges’ g = 0.43, P = 0.007). Tauriiniannoksen suuruus (1–6 g) ja käyttöjakso (yksi annos vs. usean päivän käyttö) eivät vaikuttaneet suorituskykyvaikutukseen. Tutkimuksen perusteella jo yksi tauriiniannos voi parantaa kestävyyssuorituskykyä riippumatta annoksen suuruudesta tai kestoajasta.

(4) Meta-analyysi: Effect of Long-Term Taurine Supplementation on the Lipid and Glycaemic Profile in Adults with Overweight or Obesity: A Systematic Review and Meta-Analysis, 2024

Tutkimus tarkasteli pitkäaikaisen tauriinilisän vaikutuksia veren rasva- ja sokeriarvoihin ylipainoisilla ja lihavilla aikuisilla analysoimalla yhdeksän satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Tauriinin käyttö laski merkittävästi triglyseridejä, kokonaiskolesterolia ja paastoinsuliinia. Lisäksi ylipainoisilla tauriini paransi BMI:tä, kun taas lihavuudesta kärsivillä havaittiin merkittäviä parannuksia HbA1c:ssä ja insuliiniresistenssissä (HOMA-IR). 3 gramman päivittäinen annos osoittautui tehokkaimmaksi parantamaan verensokeritasoa ja HbA1c-arvoja.

(5) katsausartikkeli: Emergence of taurine as a therapeutic agent for neurological disorders, 2023

Katsausartikkeli käsittelee tauriinin neuroprotektiivisia vaikutuksia ja sen mahdollista käyttöä neurologisten sairauksien hoidossa. Tauriinin havaittiin vähentävän oksidatiivista stressiä, tulehdusta ja hermoston soluvaurioita erilaisissa tautimalleissa, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudissa, aivohalvauksessa, epilepsiassa, selkäydinvammoissa ja traumaperäisissä aivovammoissa. Sen vaikutusmekanismeihin kuuluu endoplasmisen kalvoston stressin säätely, kalsiumin homeostaasin ylläpito ja glutamaattivälitteisen neurotoksisuuden estäminen.

(6) katsausartikkeli: Roles of taurine in cognitive function of physiology, pathologies and toxication, 2019

Katsausartikkeli käsittelee tauriinin vaikutuksia kognitiiviseen toimintaan sekä sen potentiaalia muistin ja oppimisen parantamisessa eri fysiologisissa ja patologisissa tiloissa. Tauriinin tasojen vaihtelut keskushermostossa liittyvät kognitiivisiin häiriöihin, ja lisäravinteena se on osoittanut parantavan muistia ja kognitiota muun muassa ikääntymisen, Alzheimerin taudin, aivoiskemian ja erilaisten neurotoksisten vaurioiden yhteydessä. Sen vaikutusmekanismeihin kuuluvat GABA-A-reseptorien ja tauriinikuljettajien palauttaminen, neuroinflammaation vähentäminen, antioksidanttisten reittien aktivointi (Nrf2) sekä mitokondrioiden ja synapsien toiminnan parantaminen.

(7) katsausartikkeli: Taurine and inflammatory diseases, 2012

Katsausartikkeli käsittelee tauriinin roolia tulehduksellisissa sairauksissa ja sen antioksidanttisia ja immunomodulatorisia vaikutuksia. Tauriini suojaa soluja hapetusstressiltä ja vähentää tulehdusta erityisesti neutrofiilien tuottaman hypokloorihapon (HOCl) neutraloinnin kautta. Sen johdannaiset, tauriinikloramiini (TauCl) ja tauriinibromamiini (TauBr), omaavat sekä antimikrobisia että anti-inflammatorisia vaikutuksia, mikä voi olla hyödyllistä esimerkiksi nivelreuman, kroonisten infektioiden ja suolistotulehdusten hoidossa.

(8) Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi: The effects of taurine supplementation on diabetes mellitus in humans: A systematic review and meta-analysis, 2022

Tutkimuksessa analysoitiin diabetespotilaille annettua tauriinilisää. Meta-analyysissä mukana olleet satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (N = 5, osallistujia = 209) tutkivat tauriinin vaikutusta verensokeritasoihin, insuliiniresistenssiin, veren rasva-arvoihin, verenpaineeseen ja kehon koostumukseen diabetesta sairastavilla ihmisillä.. Tulokset osoittivat, että tauriinilisä alensi pitkäaikaisen verensokerin tasoa (HbA1c) (-0,41 SMD, p = 0,01), paastoverensokeria (-1,28 SMD, p = 0,03) ja insuliiniresistenssiä (HOMA-IR) (-0,64 SMD, p = 0,03).

Seuraa myös somessa:

Voit tukea toimintaani myös ostamalla tuotteita kaupasta:

Liity postituslistalle niin saat uusimMat artikkelit:

Älä jää paitsi!

Saat uusimmat artikkelit, et spämmiä, privacy policy

Julkaistu

Hunajan tutkitut terveyshyödyt

Hunaja

Hunajalla on hämmästyttävän laaja kirjo tutkittuja terveyshyötyjä! Tieteellisissä tutkimuksissa on perehdytty sen vaikutuksiin monista näkökulmista: antibakteeriset ominaisuudet, haavojen paranemisen edistäminen, suoliston hyvinvointi, sydän- ja verisuoniterveyden tuki, antioksidanttivaikutukset, verensokerin hallinta ja immuunijärjestelmän vahvistaminen. Käydään läpi, mitä löysin hunajan terveyshyödyistä!

Hunaja – Antibakteeriset ja mikrobilääkkeelliset ominaisuudet

Hunaja tunnetaan vahvasta antibakteerisesta vaikutuksestaan. Sen alhainen pH, korkea sokeripitoisuus ja vetyperoksidin tuotanto tekevät siitä luonnollisen mikrobien kasvua estävän aineen. Lisäksi tietyt hunajatyypit, kuten manukahunaja, sisältää metyyliglyoksaalia millä on erityisen voimakas antibakteerinen vaikutus. Tutkimuksissa on havaittu, että hunaja voi torjua useita taudinaiheuttajia, kuten Staphylococcus aureus ja Escherichia coli. Merkittävää on myös se, että bakteerit eivät kehitä vastustuskykyä hunajalle samalla tavalla kuin antibiooteille.

Lähteet – antibakteerilsille ja mikrobilääkeellisille ominaisuuksille
Kirjallisuuskatsaus: The Potential of Honey as a Prebiotic Food to Re-engineer the Gut Microbiome Toward a Healthy State (2022)

Tutkimukset osoittavat, että hunaja voi edistää hyödyllisten bakteerien, kuten laktobasillien ja bifidobakteerien, kasvua. Hunaja voi myös vähentää haitallisten bakteerien, kuten salmonellan ja E. colin, määrää. Hunajalla on tulehdusta ehkäiseviä ominaisuuksia, jotka voivat edistää suoliston terveyttä.

Kataus: Antibacterial components of honey (2012)

Hunajan sisältämät sokerit, vetyperoksidi, matala pH, metyyligyoksaali ja defensiini-1 -niminen peptidi toimivat antibakteerisina yhdisteinä. Hunajan teho perustuu useiden yhdisteiden yhteisvaikutukseen, ja niiden pitoisuudet vaihtelevat hunajalajikkeiden välillä.

Katsaus: Honey: a sweet solution to the growing problem of antimicrobial resistance? (2013)

Hunaja on tehokas antibakteerinen aine monia eri bakteereja vastaan, eikä hunajalle resistenttejä kantoja ole vielä havaittu. Manukahunaja on tutkituin hunajalajike ja sitä käytetään jo haavojen infektioiden hoidossa. Hunaja ei ainoastaan tapa bakteereja, vaan se vaikuttaa myös biofilmin muodostumiseen, bakteerien viestintään ja virulenssitekijöiden ilmentymiseen.

Hunaja – Haavanhoito ja ihoterveys

Hunajan käyttö haavanhoidossa perustuu sen tulehdusta vähentäviin ja kosteutta ylläpitäviin ominaisuuksiin. Tutkimukset osoittavat, että hunaja voi nopeuttaa haavojen ja palovammojen paranemista sekä vähentää infektioriskiä. Erityisesti haavaumien ja kroonisten haavojen hoidossa hunajalla on saatu lupaavia tuloksia. Sen antimikrobiset yhdisteet estävät haitallisten bakteerien kasvua, ja samalla hunaja edistää ihokudoksen uusiutumista.

Lähteet – Haavanhoito ja ihoterveys
Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi: Honey as a topical treatment for wounds (2015)

Tutkimuskatsauksen mukaan hunaja näyttää parantavan palovammoja ja infektoituneita leikkaushaavoja nopeammin kuin perinteiset hoidot.

Katsaus: Antimicrobial properties of honey (2014)

Antiseptiset sekä antimikrobiset ominaisuudet on vasta hiljattain tieteellisesti vahvistettu. Kliiniset ja laboratoriotutkimukset osoittavat, että hunaja on tehokas laajakirjoinen antimikrobinen aine.

Katsaus: Honey: a sweet solution to the growing problem of antimicrobial resistance? (2013)

Hunaja on tehokas antibakteerinen aine monia eri bakteereja vastaan, eikä hunajalle resistenttejä kantoja ole vielä havaittu. Manukahunaja on tutkituin hunajalajike ja sitä käytetään jo haavojen infektioiden hoidossa. Hunaja ei ainoastaan tapa bakteereja, vaan se vaikuttaa myös biofilmin muodostumiseen, bakteerien viestintään ja virulenssitekijöiden ilmentymiseen.

Hunaja – Ruoansulatus ja suoliston terveys

Hunajalla on myös suolistolle hyödyllisiä vaikutuksia. Se toimii luonnollisena prebioottina, eli se ruokkii suoliston hyviä bakteereja, kuten Lactobacillus ja Bifidobacterium -lajeja. Lisäksi hunajan on havaittu vähentävän haitallisten bakteerien, kuten Clostridium difficile ja Salmonella, kasvua. Tutkimuksissa on myös havaittu, että hunaja voi auttaa lievittämään bakteeri-infektion aiheuttamaa ripulia ja suojata mahalaukun limakalvoa.

Lähteet – Ruoansulatus ja suoliston terveys
Kirjallisuuskatsaus: The Potential of Honey as a Prebiotic Food to Re-engineer the Gut Microbiome Toward a Healthy State (2022)

Tutkimukset osoittavat, että hunaja voi edistää hyödyllisten bakteerien, kuten laktobasillien ja bifidobakteerien, kasvua. Hunaja voi myös vähentää haitallisten bakteerien, kuten salmonellan ja E. colin, määrää. Hunajalla on tulehdusta ehkäiseviä ominaisuuksia, jotka voivat edistää suoliston terveyttä.

Satunnaistettu ja kontrolloitu (RCT) tutkimus: Honey, an Adjuvant Therapy in Acute Infantile Diarrhea (2011)

Tutkimukseen osallistui 200 lasta, jotka jaettiin neljään ryhmään: kontrolliryhmään ja kolmeen hunajaa saaneeseen ryhmään. Kontrolliryhmä sai vain WHO:n suosittelemaa ripulijuomaa, kun taas hunajaa saaneet ryhmät saivat sitä eri muodoissa (puhtaana, sekoitettuna ripulijuomaan tai siirappina). hunajaa saaneilla lapsilla ripulin kesto oli lyhyempi ja ulosteiden koostumus parani nopeammin kuin kontrolliryhmässä. Erityisesti puhdasta hunajaa ripulijuoman kanssa saaneilla lapsilla toipumisaika oli merkittävästi lyhyempi.

Laboratoriotutkimus (in vitro -tutkimus): Antifungal effect of lavender honey against Candida albicans , Candida krusei and Cryptococcus neoformans (2011)

Tutkimus selvitti laventelihunajan sienikasvustoa estävää vaikutusta kolmea patogeenista hiivasientä (Candida albicans, Candida krusei ja Cryptococcus neoformans) vastaan. Kaikki testatut hunajanäytteet vähensivät kaikkien kolmen hiivasienen kasvua.

Eläinkoe: Saudi honey alleviates indomethacin-induced gastric ulcer via improving antioxidant and anti-inflammatory responses in male albino rats (2022)

Tutkimuksessa havaittiin, että molemmat hunajalajikkeet vähensivät merkittävästi mahahaavan kokoa ja suojasivat mahalaukun limakalvoa vaurioilta. Hunaja myös vähensi tulehdusta ja paransi antioksidanttien toimintaa mahalaukussa.

Hunaja – Sydän- ja verisuoniterveys

Hunaja sisältää runsaasti polyfenoleja ja flavonoideja, jotka toimivat antioksidantteina ja auttavat suojaamaan sydän- ja verisuoniterveyttä. Tutkimusten mukaan hunaja voi alentaa LDL-kolesterolia ja triglyseridejä sekä nostaa HDL-kolesterolia, mikä edistää sydämen hyvinvointia. Lisäksi joissakin tutkimuksissa on havaittu, että hunaja voi vaikuttaa suotuisasti verenpaineeseen ja vähentää oksidatiivista stressiä, joka on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Lähteet – Sydän- ja verisuoniterveys
TUTKIMUSKAUTSAUS: Cardioprotective Effects of Honey and Its Constituent: An Evidence-Based Review of Laboratory Studies and Clinical Trials (2022)

Katsauksessa käydään läpi tutkimuksia, jotka osoittavat hunajan positiivisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten lipidiaineenvaihduntaan, hapettumisstressin vähentämiseen ja verenpaineen säätelyyn. Hunajan on myös havaittu auttavan sydämen rytmihäiriöihin ja vähentävän sydäninfarktin aiheuttamia vaurioita. Tutkimusten perusteella hunaja näyttää lupaavalta luonnolliselta vaihtoehdolta sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa.

Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi: Effect of honey on cardiometabolic risk factors: a systematic review and meta-analysis (2023)

Analysoitiin 18 kontrolloitua tutkimusta, joissa oli yhteensä 1105 osallistujaa. Hunaja, erityisesti robinia-, apila- ja käsittelemätön raakahunaja, voi parantaa glukoositasapainoa ja lipiditasoja, kun sitä kulutetaan osana terveellistä ruokavaliota. Vähensi paastoverensokeria, kokonaiskolesterolia, LDL-kolesterolia, paastotriglyseridejä ja alaniiniaminotransferaasia (ALAT). Hunaja lisäsi HDL-kolesterolia. Vaikutukset vaihtelivat hunajan kukkalähteen ja käsittelytavan mukaan.

Hunaja – Tulehdusta vähentävät ja antioksidanttiset vaikutukset

Hunaja sisältää useita voimakkaita antioksidantteja, kuten flavonoideja ja fenolihappoja, jotka voivat auttaa vähentämään kehon matala-asteista tulehdusta. Oksidatiivinen stressi ja krooninen tulehdus ovat yhteydessä moniin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen. Tutkimuksissa on havaittu, että hunajan sisältämät yhdisteet voivat auttaa hillitsemään tulehdusreaktioita ja suojata soluja vaurioilta.

Lähteet – Tulehdusta vähentävät ja antioksidanttiset vaikutukset
katsaus: Phenolic Compounds in Honey and Their Associated Health Benefits: A Review (2018)

Katsaus korostaa hunajan sisältämien flavonoidien ja fenolihappojen merkitystä sen antioksidanttisissa ja tulehdusta ehkäisevissä vaikutuksissa. Nämä yhdisteet neutraloivat vapaita radikaaleja ja estävät tulehdusreittejä, mikä tekee hunajasta potentiaalisen hoitokeinon muun muassa haavojen paranemiseen ja hengitystieinfektioihin.

potilastapauksia: Anti-inflammatory properties of raw honey and its clinical applications in daily practice. (2022)

Tutkimuksessa on kuvattu 18 potilaan kokemuksia, joita on hoidettu hunajalla. Tutkimuksessa on käytetty standardoituja mittareita (TIS, PASI, VAS) hoidon tehon arviointiin. Atopista dermatiittia sairastavien 12 potilaan TIS-pisteet paranivat merkittävästi viikon hunajahoidon jälkeen (6:sta 1:een). Psoriaasia sairastavien 6 potilaan psoriaasiläiskät paranivat merkittävästi, ja PASI-pisteet laskivat 80:een jopa kuukausi paikallisen hunajahoidon lopettamisen jälkeen. Suurin osa potilaista koki merkittävää paranemista, eikä sivuvaikutuksia havaittu.

Hunaja – Verensokerin hallinta ja diabetes

Tutkimukset viittaavat siihen, että hunaja nostaa verensokeria hitaammin kuin puhdistettu valkoinen sokeri ja voi jopa parantaa insuliiniherkkyyttä. Meta-analyysien mukaan kohtuullinen hunajan käyttö voi alentaa paastoverensokeria ja tukea glukoositasapainoa erityisesti diabeetikoilla.

Toisaalta annostelu vaikuttaa merkittävästi tuloksiin. Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa, 53 tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä söi 50 grammaa hunajaa päivässä kahdeksan viikon ajan. Paastoverensokeri pysyi vakaana, mutta pitkäaikainen sokeritasapaino (HbA1c) heikkeni hieman verrattuna verrokkeihin, mikä viittaa siihen, että suuret annokset voivat olla haitallisia. Tutkimus päätteli, että alle 50 gramman päiväannos voisi tasapainottaa verensokerin ja aineenvaihdunnan etuja, kun taas liiallinen käyttö saattaa nostaa verensokeria.

Lähteet – Verensokerin hallinta ja diabetes
Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi: Effect of honey on cardiometabolic risk factors: a systematic review and meta-analysis (2023)

Analysoitiin 18 kontrolloitua tutkimusta, joissa oli yhteensä 1105 osallistujaa. Hunaja, erityisesti robinia-, apila- ja käsittelemätön raakahunaja, voi parantaa glukoositasapainoa ja lipiditasoja, kun sitä kulutetaan osana terveellistä ruokavaliota. Vähensi paastoverensokeria, kokonaiskolesterolia, LDL-kolesterolia, paastotriglyseridejä ja alaniiniaminotransferaasia (ALAT). Hunaja lisäsi HDL-kolesterolia. Vaikutukset vaihtelivat hunajan kukkalähteen ja käsittelytavan mukaan.

Satunnaistettu kontrolloitu crossover-tutkimus: Effect of Natural Honey on Glycemic Control and Anthropometric Measures of Patients with Type 2 Diabetes: A Randomized Controlled Crossover Trial (2019)

Tutki hunajan vaikutuksia tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden glykeemiseen kontrolliin. HbA1c: Hunajan (50 g/vrk 8 viikon ajan) käyttö lisäsi HbA1c:tä merkityksettömästi (+0,17 %), kun taas kontrolliryhmässä se laski merkittävästi (-0,22 %). Ryhmien välillä oli merkittävä ero (P = 0,02).

Hunaja – Immuunijärjestelmän tukeminen

Hunajalla on myös immuunijärjestelmää vahvistavia ominaisuuksia. Se voi stimuloida kehon puolustusjärjestelmää ja auttaa ehkäisemään infektioita. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että hunajan säännöllinen käyttö voi vähentää hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä. Lisäksi hunaja tunnetaan yskän lievittäjänä ja kurkun ärsytyksen helpottajana, mikä tekee siitä suositun luonnollisen vaihtoehdon flunssakaudella.

Lähteet – Immuunijärjestelmän tukeminen
Tutkimuskatsaus: The Immunomodulatory Effects of Honey and Associated Flavonoids in Cancer (2021)

Hunaja osoittaa lupaavia immunomodulatorisia vaikutuksia syövän hoidossa, sillä se stimuloi immuunijärjestelmää ja vähentää tulehdusta, mikä viittaa potentiaaliin lisähoitona.

Kirjallisuuskatsaus: Honey as a Potential Natural Antioxidant Medicine: An Insight into Its Molecular Mechanisms of Action (2018)

Tutkimukset osoittavat sen tehokkuuden haavojen parantamisessa, antibakteerisissa, tulehdusta ehkäisevissä, sienien ja virusten vastaisissa sekä diabeettisissa vaikutuksissa. Lisäksi hunajalla on immunomoduloivia, estrogeenisesti sääteleviä, antimutageenisia, syöpää ehkäiseviä ja monia muita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Hunaja voi toimia uutena antioksidanttina, joka vähentää monia oksidatiiviseen stressiin suoraan tai epäsuorasti liittyviä sairauksia.

Hunaja – Oma pohdinta

Tutkin myös hunajan sisältämiä bakteereja ja sieniä koskevia tutkimuksia, ja kyllä, niitä on havaittu olevan läsnä. Tästä huolimatta hunajan antibakteeriset ominaisuudet, sen kyky edistää haavojen paranemista, tukea suoliston hyvinvointia ja sydän- ja verisuoniterveyttä, vähentää tulehdusta sekä vahvistaa immuunijärjestelmää näyttävät perustuvan vankkaan tieteelliseen näyttöön.

Toisaalta verensokerin hallintaan ja diabeteksen ehkäisyyn liittyvä näyttö vaikuttaa mielestäni osin ristiriitaiselta. Tämä johtunee siitä, että hunaja sisältää runsaasti fruktoosia, jonka tiedetään voivan rasvoittaa maksaa liikaa nautittuna (yleensä toki limujen yhteydessä). Vaikka hunaja onkin luonnollinen tuote, on tärkeää muistaa sen korkea sokeripitoisuus.

Iso peukku hunajalle mutta kohtuullisesti osana tasapainoista ruokavaliota!

Lähteet – Fruktoosin yhteys rasvamaksaan (NAFLD)
Katsausartikkeli: Role of Dietary Fructose and Hepatic De Novo Lipogenesis in Fatty Liver Disease (2016)

Fruktoosi edistää maksan de novo -lipogeneesiä (DNL) eli rasvan muodostumista maksassa. Fruktoosi kulkeutuu suoraan maksaan portaaliveren kautta, jolloin sen pitoisuus maksassa on korkea. Fruktoosi lisää DNL:ään osallistuvien entsyymien tasoa voimakkaammin kuin runsasrasvainen ruokavalio. Fruktoosi edistää lipogeneesiä myös insuliiniresistenssin yhteydessä, koska se ei vaadi insuliinia aineenvaihduntaansa. Fruktoosi aiheuttaa ATP:n ehtymistä ja mitokondrioiden rasvahappojen hapettumisen estymistä, mikä johtaa reaktiivisten happilajien (ROS) tuotannon lisääntymiseen. Fruktoosi edistää myös ER-stressiä ja virtsahapon muodostumista, jotka ovat insuliinista riippumattomia DNL:ään johtavia reittejä.

Katsaus: Fructose and sugar: A major mediator of non-alcoholic fatty liver disease (2018)

Runsaasti sokeria sisältävät ruokavaliot lisäävät NAFLD:n ja NASH:in riskiä. Fruktoosi edistää rasvan kertymistä maksaan lisäämällä lipogeneesiä (rasvan muodostumista) ja heikentämällä rasvan hapettumista. Fruktoosin aineenvaihdunta fruktokinaasi C:n kautta johtaa ATP:n kulutukseen, nukleotidien vaihtuvuuteen ja virtsahapon muodostumiseen, jotka kaikki edistävät rasvan kertymistä. Suoliston läpäisevyyden muutokset, mikrobiomi ja niihin liittyvä endotoksemia edistävät NAFLD:n ja NASH:in riskiä.

Prospektiivinen interventiotutkimus: Effects of Dietary Fructose Restriction on Liver Fat, De Novo Lipogenesis, and Insulin Kinetics in Children With Obesity (2017)

Lapset (9-18-vuotiaat) saivat kaikki ateriansa 9 päivän ajan, ja aterioiden energia- ja makroravinteiden koostumus oli sama kuin heidän tavanomaisessa ruokavaliossaan. Sokeri korvattiin tärkkelyksellä, jolloin fruktoosin lopullinen pitoisuus oli 4 % kokonaiskaloreista. Lyhytaikainen (9 päivää) isokalorinen fruktoosirajoitus vähensi merkittävästi maksan rasvaa, VAT:ia ja de novo lipogeneesiä (DNL). Insuliinikinetiikka parani merkittävästi. Nämä muutokset tapahtuivat riippumatta lähtötason maksan rasvapitoisuudesta.

Seuraa myös somessa:

Voit tukea toimintaani myös ostamalla tuotteita kaupasta:

Liity postituslistalle niin saat uusimMat artikkelit:

Älä jää paitsi!

Saat uusimmat artikkelit, et spämmiä, privacy policy

Julkaistu

Laskeeko kaurapuuro sokeripiikkejä?

Laskeeko kaurapuuro sokeripiikkejä? Monet pohtivat kaurapuuron vaikutusta verensokeriin, erityisesti sen sisältämän beetaglukaanin vuoksi. Kaurapuuro on tunnettu terveellisistä ominaisuuksistaan, mutta sen vaikutus verensokerin hallintaan riippuu monista tekijöistä, kuten annoskoosta ja aterian muista hiilihydraattilähteistä.

Tiivistelmä: Lisäämällä yli 3,5 grammaa kauran beetaglukaania ateriaan, voit vähentää merkittävästi (yli 20 %) sekä verensokerin että insuliinin välitöntä nousua ruokailun jälkeen. Kaurapuuro sisältää paljon beetaglukaania joten voidaan sanoa että kaurapuuro laskee sokeripiikkejä aterian jälkeen.

Tutkimus

Meta-analyysi koostui 103 tutkimuksesta ja oli erittäin kattava. Tutkimuksessa selvitettiin kauran beetaglukaanin vaikutusta akuutteihin glukoosi- ja insuliinivasteisiin. Tutkijat hakivat MEDLINE-, EMBASE- ja Cochrane-tietokannoista satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia, joissa kauran beetaglukaania (konsentraatti tai kauralese) lisättiin hiilihydraattipitoisiin aterioihin. Päätuloksena tarkasteltiin glukoosin inkrementaalista pinta-alan alapuolista käyrää (iAUC), ja sivutuloksina insuliinin iAUC sekä glukoosin ja insuliinin huippunousua (iPeak). Näistä siis iAUC mittaa verensokerin tai insuliinin kokonaisnousua aterian jälkeen, ja iPeak huippuarvoa.

Tulokset: Kauran beetaglukaani vähensi glukoosin iAUC-arvoa 23 % ja iPeak-arvoa 28 %, ja insuliinin iAUC-arvoa 22 % sekä iPeak-arvoa 24 %. Vähenemisen suuruuteen vaikuttivat beetaglukaanin annos, molekyylipaino ja vertailuateria. Molekyylipaino >300 kg/mol tehosti glukoosin iAUC- ja iPeak-arvojen vähenemistä. Eri vertailuateriaryhmien välillä havaittiin merkittäviä eroja glukoosivasteessa, mutta tulokset olivat yhteneviä diabeetikoilla ja terveillä henkilöillä.

Oma tulkinta: Tutkimuksen tulokset ovat vahvat ja kattavat, ja niitä on vaikea kyseenalaistaa. Se, kuinka merkittäviä glukoosi- ja insuliinipiikit lopulta ovat, riippuu yksilön metabolisesta terveydestä ja esimerkiksi ruokailurytmistä. Eli laskeeko kaurapuuro sokeripiikkejä? Kyllä.

Voit tukea toimintaani myös ostamalla tuotteita kaupasta:

Palvelun tarjoaa WordPress