E202 arkistot - Ravitsemusneuvoja

Helsingin Sanomat uutisoi ranskalaisesta väestötutkimuksesta, jossa useat yleiset lisäaineet yhdistyivät kohonneeseen verenpaineeseen ja osin myös sydän- ja verisuonitauteihin. Koska lisäaineita koskevat artikkelit ovat herättäneet paljon kiinnostusta myös näillä sivuilla, päätin katsoa aihetta tarkemmin yksi lisäaine kerrallaan.

Aloitetaan kaliumsorbaatista eli E202:sta.

Kaliumsorbaatti on säilöntäaine, jota käytetään erityisesti estämään homeiden ja hiivojen kasvua. Sitä voi löytyä esimerkiksi juustoista, kastikkeista, leivonnaisista, juomista ja monista muista teollisista elintarvikkeista. Sen tehtävä ei siis ole turha. Säilöntäaineet parantavat elintarviketurvallisuutta ja pidentävät tuotteiden säilyvyyttä. Mutta voiko pitkäaikainen altistus vaikuttaa terveyteen?

Mitä uusi väestötutkimus havaitsi?

NutriNet-Santé-kohorttitutkimuksessa seurattiin yli 112 000 ranskalaista osallistujaa. Tutkittavien ruokavaliota kartoitettiin toistuvilla 24 tunnin ruokapäiväkirjoilla, joissa huomioitiin myös tuotemerkkitietoja. Tämä on lisäainetutkimuksessa tärkeää, koska saman elintarvikeryhmän tuotteet voivat sisältää hyvin erilaisia lisäaineita.

Kaliumsorbaatti (E202) oli tutkimuksessa yksi yleisimmistä säilöntäaineista. Sitä sai ravinnostaan noin kaksi kolmasosaa osallistujista.

Tutkimuksessa suurempi kaliumsorbaattialtistus oli yhteydessä suurempaan verenpainetaudin ilmaantuvuuteen. Vaarasuhde (hazard ratio, HR) oli 1,39, eli korkeamman altistuksen ryhmässä verenpainetaudin ilmaantuvuus oli 39 prosenttia suurempi kuin matalamman altistuksen ryhmässä.

Kyseessä oli väestötutkimus, joten tulos ei todista, että kaliumsorbaatti aiheuttaa verenpainetautia. On mahdollista, että kaliumsorbaatti toimii osittain merkkinä tietynlaisten prosessoitujen tuotteiden käytöstä (Hasenböhler ym. 2026).

Entä sydän- ja verisuonitaudit?

E202:n kohdalla kiinnostavin löydös liittyy ennen kaikkea verenpainetautiin, ei suoraan sydäninfarkteihin, aivoverenkiertotapahtumiin tai muihin sydän- ja verisuonitautitapahtumiin. Tutkimuksen perusteella ei voi sanoa, että kaliumsorbaatti itsessään lisäsi suoraan sydän- ja verisuonitautitapahtumia.

Toisaalta verenpainetauti on yksi keskeisimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Jos jokin todella lisäisi verenpainetaudin riskiä väestötasolla, se voisi pitkällä aikavälillä vaikuttaa myös sydänterveyteen.

Mitä solu- ja eläinkokeet näyttävät?

Kun väestötutkimuksessa löytyy uusi yhteys, seuraava kysymys on, löytyykö sille biologista uskottavuutta. Kaliumsorbaatin kohdalla löytyy jonkin verran.

Yhdessä solututkimuksessa kaliumsorbaatti on yhdistetty sytotoksisiin vaikutuksiin ihmisen solumalleissa. Tämä ei tarkoita, että sama tapahtuisi ihmisessä normaalilla ruokavalioaltistuksella, mutta se antaa yhden mahdollisen mekanistisen tavan. (Recoules ym. 2025)

Toisessa tutkimuksessa kaliumsorbaatti lisäsi ihmisen seerumialbumiinin glykaatiota ja AGE-yhdisteiden muodostumista koeputkiolosuhteissa (Taghavi ym. 2013). AGE-yhdisteet ovat kiinnostavia, koska ne liittyvät diabeteksen, verisuonimuutosten ja oksidatiivisen stressin mekanismeihin.

Myös mikrobistoon liittyviä löydöksiä on. Hiiritutkimuksessa useat antimikrobiset säilöntäaineet muuttivat suolistomikrobistoa ja osa niistä vaikutti glukoosinsietoon. Kaliumsorbaatin vaikutus glukoosinsietoon oli tässä tutkimuksessa lyhytaikainen, mutta kahdeksan viikkoa kestäneen altistuksen päätteeksi, kaliumsorbaatilla havaittiin olevan merkittävä vaikutus hiirien suolistomikrobistoon.(Li ym. 2022). Lisäksi seeprakalatutkimuksessa kaliumsorbaatti muutti suolistomikrobiston koostumusta ja toimintaa sekä vaikutti immuunisäätelyyn (Peng ym. 2019).

Lisäksi ihmismikrobistolla kolonisoiduilla hiirillä tehdyssä tutkimuksessa fruktoosin ja kaliumsorbaatin yhdistelmä pahensi rasvamaksaan liittyviä muutoksia. Yhdistelmä lisäsi maksan rasvoittumista, tulehdusta ja fibroosia sekä vaikutti suoliston bakteeri- ja sieniyhteisöihin. (Hrncir ym. 2024).

Mitä EFSA sanoo kaliumsorbaatista?

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut sorbiinihappoa ja kaliumsorbaattia. Vuoden 2019 jatkoarviossa sorbiinihapolle ja kaliumsorbaatille asetettiin ryhmäkohtainen hyväksyttävä päiväsaanti 11 mg/kg/vrk sorbiinihappona laskettuna. (Younes ym. 2019). Viranomaisarvion perusteella E202 on sallittu lisäaine, eikä sitä pidetä nykyisillä käyttömäärillä yleisesti vaarallisena.

NutriNet-Santé-tutkimuksessa kukaan osallistujista ei kuitenkaan ylittänyt sorbaattien hyväksyttävää päiväsaantia. Silti suurempi sorbaatti- ja kaliumsorbaattialtistus yhdistyi suurempaan verenpainetaudin ilmaantuvuuteen (Hasenböhler ym. 2026).

Pitääkö kaliumsorbaatista olla huolissaan?

Näyttö ihmisillä on vielä hyvin vähäistä. Käytännössä verenpaineen osalta meillä on yksi suuri väestötutkimus. Solu- ja eläinkokeet tukevat sitä ajatusta, että kaliumsorbaatilla voi olla biologisia vaikutuksia. Kokonaisuus on kyllä mielenkiintoinen.

Satunnainen kaliumsorbaattia sisältävä tuote tuskin on ongelma kenellekään. Sen sijaan jos ruokavalio koostuu päivittäin pitkälle prosessoiduista tuotteista, valmisruuista, makeista juomista, leikkeleistä, makkaroista, säilyvistä leivonnaisista ja kastikkeista, niin tilanne muuttuu.

Mielestäni lisäaineita kannattaa tutkia nykyistä tarkemmin myös pitkäaikaisen sydän- ja verisuoniterveyden näkökulmasta.