Lastenreuma ja ruokavalio

Poika pellolla skeitin kanssa

Lastenreuma (juveniili idiopaattinen artriitti, JIA) on krooninen tulehduksellinen sairaus, joka voi vaikuttaa merkittävästi lapsen elämänlaatuun. Lääkehoito on ensisijainen keino oireiden hallintaan, mutta voisiko ravitsemus toimia tukevana hoitokeinona? Tässä artikkelissa käyn läpi tutkimustuloksia siitä, miten omega-3-rasvahapot, D-vitamiini ja folaatti, polyfenolit, gluteeni ja viljat voivat vaikuttaa lastenreumaan.

Huom. Tämä artikkeli on kirjoitettu pyynnöstä, ja raportoin siinä ainoastaan tutkimustuloksia sekä oman näkemykseni aiheesta. Jos epäilet lastenreumaa, konsultoi aina lääkäriä ja noudata hoito-ohjeita lääkärin suositusten mukaisesti.

Kalaöljypurkki

Tutkimukset viittaavat siihen, että kalaöljylisän käyttö voi vähentää lastenreuman oireita. Omega-3-rasvahapoilla on tulehdusta hillitseviä vaikutuksia, ja ne voivat auttaa vähentämään nivelkipua ja jäykkyyttä. Tähänastiset tutkimus tulokset tukevat omega-3-rasvahappojen hyödyllisyyttä lastenreuman täydentävänä hoitomuotona.

Lähteet – Omega-3
Katsaus (2022)

Tarkasteli ravitsemuksen vaikutuksia JIA:han, erityisesti kasvuun, painoindeksiin (BMI), luuntiheyteen (BMD), tulehdukseen ja toipumiseen. Huono ravitsemustila voi heikentää taudin hallintaa ja pitkän aikavälin ennustetta, kun taas riittävä ravitsemus tukee immuunijärjestelmää, vähentää tulehdusta ja edistää toipumista. Vaikka tutkimuksissa ei ole yhtenäistä standardia, terveellisen ruokavalion mahdolliset hyödyt JIA-potilaiden hyvinvoinnille ovat merkittäviä.

Systemaattinen katsaus (2021)

Tutki ruokavalion, omega-3-lisällä tai ilman, vaikutusta nivelreuman hallintaan, ja tulokset viittaavat siihen, että anti-inflammatoriset ruokavaliot voivat lievittää oireita.

Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi (2015)

Arvioitiin, vähentävätkö kalaöljylisät kipua ja parantavatko ne muita kliinisiä muuttujia niveltulehduspotilailla. Kuudesta tietokannasta löydettiin 42 satunnaistettua tutkimusta, joista 30 raportoi täydelliset kivunlievitystiedot. Meta-analyysi osoitti, että kalaöljy vähensi kipua lievästi, erityisesti nivelreumapotilailla, mutta ei nivelrikkopotilailla.

RCT (2015)

Arvioitiin omega-3-rasvahappojen (2 g/vrk, 12 viikkoa) vaikutusta lasten idiopaattisen niveltulehduksen (JIA) aktiivisuuteen ja toimintakykyyn 66 potilaan satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja lumekontrolloidussa asetelmassa. Taudin aktiivisuutta (JDAS-27), toimintakykyä (CHAQ) ja tulehdusmerkkiaineita (ESR, CRP, TNF-α, IL-1β) mitattiin lähtötilanteessa ja tutkimuksen lopussa. Omega-3-ryhmässä tulehdusmerkkiaineiden tasot laskivat ja toimintakyky parani lumeryhmään verrattuna.

Interventiotutkimus (2012)

Tutkimuksessa selvitettiin omega-3-rasvahappolisän (2 g/päivä, 12 viikon ajan) vaikutusta lasten idiopaattiseen niveltulehdukseen (JIA). Mukana oli 27 potilasta, ja arvioinnissa käytettiin JADAS-27-pistemäärää (työkalu taudin aktiivisuuden pisteytykseen), CHAQ-toimintakykymittausta sekä tulehdusmerkkiaineita (IL-1 ja TNF-α). Tulokset osoittivat parannusta nivelten tulehduksessa, toimintakyvyssä ja tulehdusmerkkiaineiden tasoissa. Lisäksi tulehduskipulääkkeiden tarve väheni.

Lumekontrolloitu crossover-tutkimus 1987

Arvioitiin kalaöljylisän vaikutusta aktiiviseen nivelreumaan 14 viikon kaksoissokkoutetussa, . Osallistujia oli 40, joista osa sai 2,7 g eikosapentaeenihappoa (EPA) ja 1,8 g dokosaheksaeenihappoa (DHA) päivittäin, ja osa lumelääkettä. Kalaöljyä saaneilla väsymyksen alkaminen viivästyi keskimäärin 156 minuuttia ja aristavien nivelten määrä väheni 3,5:llä, ja tulehdusta edistävän leukotrieeni B4:n tuotanto väheni. Vaikutus säilyi vielä neljän viikon huuhtoutumisjakson jälkeen. Tulokset viittaavat siihen, että kalaöljy voi lievittää nivelreuman oireita.

Tiedenörteille syventävää tietoa omega-3:sesta

Omega-3-rasvahapot, erityisesti eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA), vähentävät interleukiini-1 (IL-1) ja tuumorinekroositekijä-alfa (TNF-α) -sytokiinien tuotantoa useiden mekanismien kautta. Käydään niitä hieman läpi.

1. Eikosanoidien tuotannon muutos

Omega-3-rasvahapot korvaavat arakidonihappoa (AA) solukalvojen fosfolipideissä. Arakidonihaposta (omega-6) muodostuu tulehdusta edistäviä eikosanoideja, kuten prostaglandiini E2 (PGE2) ja leukotrieeni B4 (LTB4), jotka lisäävät IL-1:n ja TNF-α:n tuotantoa. EPA ja DHA puolestaan johtavat vähemmän tulehdusta edistävien tai jopa tulehdusta vähentävien eikosanoidien, kuten prostaglandiini E3 (PGE3) ja leukotrieeni B5 (LTB5), muodostumiseen. Tämä muutos vähentää tulehdusreaktion voimakkuutta ja siten IL-1:n ja TNF-α:n tuotantoa. (Lähde)

2. Transkription ja geeniekspression säätely

Omega-3-rasvahapot voivat estää NF-κB (nukleaarinen tekijä kappa B) -signalointia, joka on keskeinen tulehduksen säätelytekijä. NF-κB:n aktivoituminen lisää IL-1:n ja TNF-α:n tuotantoa makrofageissa ja muissa immuunisoluissa. Omega-3 estää NF-κB:n siirtymistä tumaan, mikä vähentää tulehdusta edistävien sytokiinien synteesiä. (Lähde)

3. Resolviinien ja protectiinien tuotanto

Omega-3-rasvahapoista syntyy resolviineja ja protectiineja, jotka ovat aktiivisesti tulehdusta sammuttavia lipidivälittäjäaineita. Resolviinit ja protectiinit vähentävät tulehdusreaktiota säätelemällä immuunisolujen toimintaa ja estämällä liiallista IL-1– ja TNF-α-tuotantoa. (Lähde)

4. Makrofagien ja T-solujen toiminnan säätely

Omega-3 vähentää M1-makrofagien (proinflammatoristen makrofagien) aktiivisuutta ja lisää M2-makrofagien (tulehdusta hillitsevien makrofagien) toimintaa. T-solujen osalta omega-3 voi vähentää Th1- ja Th17-solujen aktiivisuutta, jotka tuottavat tulehdusta edistäviä sytokiineja, kuten TNF-α:ta ja IL-1:ä. (Lähde)

5. Vapaiden radikaalien vähentäminen

Omega-3-rasvahapot vähentävät reaktiivisten happiradikaalien tuotantoa, mikä voi hillitä tulehduksen etenemistä ja sytokiinien liiallista eritystä. Tulehdusprosessit, joissa IL-1 ja TNF-α ovat mukana, liittyvät oksidatiiviseen stressiin. (Lähde)

Kala-annos

D-vitamiinin puutos on yleinen sekä lastenreumaa sairastavilla. Matala D-vitamiinitaso on yhdistetty vaikeampaan taudinkuvaan ja suurempaan riskiin sairastua silmätulehdukseen (uveiittiin), joka on lastenreuman tunnettu komplikaatio. Riittävä D-vitamiinin saanti on siis tärkeää taudin hallinnan kannalta.

Foolihappo on keskeinen osa lastenreuman hoitoa. Metotreksaatti, yleisesti käytetty reumalääke, voi aiheuttaa foolihapon puutosta, mikä saattaa lisätä haittavaikutuksia, kuten pahoinvointia ja limakalvojen ärsytystä. Folaattilisän on osoitettu tehokkaasti vähentävän näitä haittavaikutuksia ilman, että se heikentää lääkkeen tehoa.

Lähteet D-vitamiini ja folaatti
Katsaus (2022)

Tarkasteli ravitsemuksen vaikutuksia JIA:han, erityisesti kasvuun, painoindeksiin (BMI), luuntiheyteen (BMD), tulehdukseen ja toipumiseen. Huono ravitsemustila voi heikentää taudin hallintaa ja pitkän aikavälin ennustetta, kun taas riittävä ravitsemus tukee immuunijärjestelmää, vähentää tulehdusta ja edistää toipumista. Vaikka tutkimuksissa ei ole yhtenäistä standardia, terveellisen ruokavalion mahdolliset hyödyt JIA-potilaiden hyvinvoinnille ovat merkittäviä.

Katsaus (2022)

D-vitamiinilla on tärkeä rooli luuston terveydessä ja immuunijärjestelmän säätelyssä, mikä tekee siitä keskeisen tekijän lastenreuman hallinnassa. JIA-potilailla havaitaan usein D-vitamiinin puutetta, mikä saattaa liittyä sairauden aktiivisuuteen ja luuston tiheyden heikkenemiseen.

Prospektiivinen, ei-satunnaistettu, vertaileva tutkimus (2022)

Tutkimuksessa verrattiin D-vitamiinitasoja 1–18-vuotiailla lasten idiopaattista niveltulehdusta (JIA) sairastavilla lapsilla ja terveillä verrokeilla. Tulokset osoittivat, että 66 % JIA-potilaista kärsi D-vitamiinin puutoksesta, ja nykyiset D-vitamiinilisät (500–2 000 IU/vrk eli 12,5–50 µg/vrk) eivät riittäneet turvaamaan riittävää tasoa. D-vitamiinitasoihin vaikuttivat vuodenaika ja ennaltaehkäisevä saanti, mutta ei sairauden hoito tai VDR-geenin polymorfismit.

Kohorttitutkimus (2004)

JIA-potilailla on kohonnut riski aliravitsemukseen, ja erityisesti oligoartriitti liittyi aiemmin raportoimattomaan ravitsemukselliseen vajaustilaan. Aliravitsemuksen taustalla on todennäköisesti useita tekijöitä, eikä pelkästään vähäinen energian tai proteiinin saanti.

Valitettavasti tutkimuksia oli hyvin vähän. Kaksi tutkimusta kuitenkin osoitti, että lastenreuma on yhteydessä suurentuneeseen keliakiariskiin, erityisesti silloin, jos suvussa esiintyy autoimmuunisairauksia. Sen sijaan gluteenittoman ruokavalion ei havaittu lievittävän kipua tämän hyvin pienen pilottitutkimuksen perusteella.

Lähteet – gluteeni
Retrospektiivinen kohorttitutkimus (2022)

Tutkimukseen osallistui 329 JIA-potilasta Etelä-Italiasta (2001–2019), joista 2,4 %:lla diagnosoitiin keliakia, mikä on merkittävästi yleisempää kuin Italian väestössä keskimäärin. Autoimmuunisairauksien sukuhistoria oli merkittävä riskitekijä: 87,5 % JIA + keliakia -potilaista oli suvussa autoimmuunisairauksia, kun taas muilla JIA-potilailla osuus oli 45,8 %

Kohorttitutkimus (2022)

Seuranta-ajat olivat keskimäärin 7,0 vuotta lapsilla. Keliakiaan sairastuneilla lapsilla JIA riski oli lähes kolminkertainen verrattuna yleiseen väestöön. Tulokset viittaavat vahvaan yhteyteen keliakian ja autoimmuunisairauksien, kuten JIA:n ja RA:n, välillä.

Pilottitutkimus (2018)

25 potilasta, gluteeniton ruokavalio, 3 kuukautta. Ei vaikutusta kipuun JIA-potilailla.

Kasviperäiset polyfenolit, kuten kurkumiini, resveratroli ja vihreän teen katekiinit, ovat saaneet huomiota tulehdusta vähentävinä yhdisteinä. Kurkumiinin on todettu vaikuttavan tulehduksen välittäjäaineisiin ja vähentävän niveltulehduksen aktiivisuutta. Löytämissäni tutkimuksissa sillä oli myös positiivisia vaikutuksia lastenreumaan, vaikka tutkimusnäyttö on rajallista.

Lähteet – polyfenolit
Satunnaistettu, lumekontrolloitu tutkimus (RCT) (2018)

Tutki sinilaserin (447 nm) ja ultrabioaktiivisen kurkumiinin (1200 mg/vrk) vaikutusta JIA-potilailla (n=48, keski-ikä 13,8 v.). Kurkumiiniryhmässä taudin aktiivisuus (JADAS-71) parani merkittävästi (13.8 → 2.8, kipu väheni 66.7 % ja toimintakyky parani 62.7 % verrattuna lumeryhmään. Lisäksi metotreksaatin ja metyyliprednisolonin tarve väheni huomattavasti. Sinilaser ja kurkumiini osoittautuivat tehokkaiksi, turvallisiksi ja kustannuksia säästäviksi lisähoidoiksi JIA:n hallinnassa.

Satunnaistettu, lumekontrolloitu tutkimus (2018)

Kurkumiini yhdistettynä tavanomaiseen hoitoon paransi merkittävästi OJIA-potilaiden taudin aktiivisuutta varhaisvaiheessa ja vähensi tulehduksen ja oireiden voimakkuutta. Se oli turvallinen, hyvin siedetty ja edullinen lisähoito lastenreuman hallinnassa.

Retrospektiivinen, pitkittäinen seurantatutkimus (2020)

Tutkimuksessa 81 % (22/27) JIA-uveiittipotilaista saavutti tulehduksen inaktivaation vuoden aikana suun kautta otettavalla kurkumiini-fosfatidyylikoliinikompleksilla. 19 %:lla (5/27) ei tapahtunut merkittävää parannusta, mutta heidän tilanteensa pysyi vakaana. Hoito oli hyvin siedetty, eikä merkittäviä sivuvaikutuksia tai allergisia reaktioita havaittu.

Ensinnäkin oli hieman pettymys, että suoria tutkimuksia oli niin vähän. Jouduin käyttämään lähteissä niinkin vanhaa tutkimusta kuin vuodelta 1987 (omega-3). Lastenreuma on kuitenkin yleisin krooninen reumasairaus lapsilla, joten aihetta olisi tärkeää tutkia enemmän.

Omega-3:n mekanistinen ja kliininen tutkimusnäyttö on vahva. Myös D-vitamiinitasot voivat olla alhaiset, joten riittävästä saannista tulisi huolehtia. Folaatti on toinen tärkeä ravintoaine, jonka riittävä saanti on turvattava. Lasten vihreiden kasvisten syönti on muutenkin haasteellista, riippumatta siitä, onko heillä lastenreuma vai ei. Aiheesta ei kuitenkaan löytynyt juurikaan tutkimusviittauksia.

Kurkumiini on hyvin siedetty yhdiste, ja aiemmissa nivelrikkoa käsittelevissä artikkelissa se vakuutti ainakin minut tehollaan. Suoria tutkimuksia lastenreumasta oli kuitenkin hyvin vähän. Gluteenin ja viljojen osalta ei löytynyt muuta yhteyttä kuin se, että keliakian mahdollisuus kannattaa selvittää lastenreumaa sairastavilla, jos sitä ei ole vielä tutkittu.

Voit tukea toimintaani myös ostamalla tuotteita kaupasta:

Kurkumiini ja nivelrikko

Kurkumiini ja nivelrikko

Nivelrikko on yleinen sairaus, jolle on ominaista rustokudoksen rappeutuminen, tulehdusreaktiot ja nivelten jäykkyys. Tavallisesti sitä hoidetaan tulehduskipulääkkeillä, jotka tarjoavat helpotusta, mutta niiden pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kurkumiini, kurkumasta (Curcuma longa) saatava bioaktiivinen yhdiste, on herättänyt kiinnostusta nivelrikon luonnollisena hoitovaihtoehtona. Katsotaanpa, mitä tutkimukset sanovat.

Jos haluat ennemmin kuunnella kuin lukea niin katso alla oleva video.

Tutkimuksissa on havaittu systemaattisesti, että kurkumiini vähentää tulehdusta, suojaa rustoa rappeutumiselta ja lievittää kipua. Satunnaistetuissa kliinisissä tutkimuksissa kurkumiinin on todettu olevan yhtä tehokas kuin tulehduskipulääkkeet, mutta ilman niiden haittavaikutuksia. Meta-analyysit vahvistavat nämä havainnot. Lisäksi kurkumiinin käyttö voi parantaa nivelten liikkuvuutta ja elämänlaatua. Kuulostaa siltä, että myisin kurkumapillereitä – mutta en, kerron vain siitä, mitä tutkimukset sanovat!

Tutkimuslähteet
  1. Systemaatinen katsaus ja meta-analyysi (2025). Satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista (10 RCT:tä, n=786) osoitti, että Curcuma longa vähensi polven nivelrikon kipua merkittävästi enemmän kuin lumehoito ja oli yhtä tehokas kuin tulehduskipulääkkeet.
  2. Meta-analyysien meta-analyysi 2024 Arvioitiin kurkumiinin vaikutusta polven nivelrikkoon 11 aiemman meta-analyysin pohjalta, osoitti, että kurkumiini vähensi merkittävästi kipua (VAS, WOMAC), jäykkyyttä ja paransi toimintakykyä (p ≤ 0.001).
  3. Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi 2022 katsaus, joka sisälsi 15 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (RCT) ja 1670 potilasta, osoitti, että kurkumiinoidit olivat tehokkaita vähentämään polven nivelrikon kipua ja parantamaan toimintakykyä lumehoitoon verrattuna
  4. Katsaus 2021. Systemaattisessa katsauksessa analysoitiin 17 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (kesto 4 viikosta 8 kuukauteen), joissa arvioitiin kurkumiinin vaikutusta polven nivelrikkoon. Tulokset osoittivat merkittävää paranemista kivussa (VAS) ja toimintakyvyssä (WOMAC) ilman vakavia haittavaikutuksia.
  5. Katsaus 2019 Yhdeksän tutkimusta, joissa oli yhteensä 797 potilasta, osoitti kurkumiinin hyödylliset vaikutukset nivelrikon hoidossa. Se vähensi kipua ja jäykkyyttä, paransi fyysistä toimintaa, alensi tulehdusmarkkereita sekä vähensi tulehduskipulääkkeiden ja muiden kipulääkkeiden käyttöä.
  6. Katsaus 2016 Katsauksessa arvioitiin kahdeksaa kliinistä tutkimusta kurkuman tehosta polven nivelrikossa. Kurkuma vähensi kipua, jäykkyyttä ja paransi toimintakykyä lumeeseen verrattuna, mutta vaikutus oli pieni ja tutkimuksissa oli rajoitteita.
  7. RCT tutkimus 2022 Kahdeksan viikon satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa 101 polven nivelrikosta kärsivää aikuista sai joko 500 mg kurkumiiniuutevalmistetta (Curcugen®) kahdesti päivässä tai lumelääkettä. Kurkumiini vähensi merkittävästi polvikipua ja paransi toimintakykyä. Lisäksi 37 % kurkumaryhmästä vähensi kipulääkkeiden käyttöä verrattuna 13 %:iin lumeryhmässä.
  8. Vertaileva tutkimus 2021 Tutkimuksessa biologisesti saatavilla oleva kurkumauute (BCM-95®) oli yhtä tehokas kuin parasetamoli polven nivelrikon hoidossa, mutta vähensi tulehdusmarkkereita (CRP, TNF-α) paremmin. Lisäksi haittavaikutuksia esiintyi vähemmän kurkumaryhmässä.
  9. RCT Tutkimus 2014 185 ja 182 potilasta satunnaistettiin C. domestica -uutteen ja ibuprofeenin ryhmiin. Molemmissa ryhmissä WOMAC-pisteet paranivat merkittävästi, eikä C. domestica ollut ibuprofeenia heikompi kivun, toiminnan tai kokonaispisteiden osalta. Haittavaikutukset olivat samankaltaisia, mutta vatsakipua esiintyi enemmän ibuprofeeniryhmässä (P=0.046). Suurin osa osallistujista oli tyytyväisiä hoitoon.

Tämä oli taas mielenkiintoinen matka solubiologian ihmeellisyyksiin ja lyhenteiden loputtomaan viidakkoon. Mutta yritän kiteyttää mitä tästä kaikesta jäi käteen.

Tulehduksen vähentäminen ja ruston suojaaminen

Kurkumiini estää NF-κB-reitin (signalointireitti soluissa) toimintaa ja vähentää tulehdussytokiinien, kuten TNF-α:n ja IL-1β:n, tuotantoa. Kun NF-κB ei aktivoidu, rustosolut eivät käynnistä haitallisia tulehdusreaktioita, vaan ne pysyvät paremmassa kunnossa. Tämä myös vähentää rustoa hajottavien entsyymien (MMP-3 ja MMP-13) tuotantoa, mikä hidastaa ruston rappeutumista.

Antioksidanttivaikutus – miten kurkumiini suojaa rustoa?

Kehossa syntyy luonnollisesti reaktiivisia happiradikaaleja (ROS), jotka ovat molekyylejä, joilla on ylimääräinen elektroni. Nämä radikaalit voivat aiheuttaa hapetusstressiä, mikä vahingoittaa soluja, proteiineja ja DNA:ta. Nivelrikossa ROS voi kiihdyttää ruston hajoamista, koska se aktivoi tulehdusreaktioita ja lisää rustoa hajottavien entsyymien, kuten MMP-3:n ja MMP-13:n, tuotantoa.

Kurkumiini toimii vahvana antioksidanttina, joka neutraloi ROS-molekyylejä ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vahinkoa. Lisäksi se tukee kehon omaa antioksidanttijärjestelmää, kuten glutationia, superoksididismutaasia (SOD) ja katalaasia, jotka auttavat soluja puolustautumaan hapetusstressiltä.

Kivun lievittäminen – miten kurkumiini vaikuttaa hermostoon?

Nivelrikkoon liittyvä kipu ei johdu vain ruston kulumisesta, vaan myös tulehduksesta ja hermoston herkistymisestä. Tulehdussytokiinit, kuten TNF-α ja IL-1β, voivat aktivoida kipuhermoja ja tehdä nivelalueen herkemmäksi kivulle. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa pienikin rasitus aiheuttaa epämukavuutta tai kipua.

Kurkumiini vaikuttaa kivun säätelyyn usealla eri tavalla. Se vähentää tulehdusta, jolloin kipua ylläpitävät välittäjäaineet vähenevät. Lisäksi tutkimukset viittaavat siihen, että kurkumiini voi moduloida kipusignaalien kulkua hermostossa, mikä tarkoittaa, että se voi vähentää kipuherkkyyttä ja parantaa liikkuvuutta.

Tutkimuslähteet
  1. Analyysi 2024 Analyysi kurkumiinin mekanismista nivelrikkoa vastaan ​​käyttämällä metabolomiikkaa ja transkriptomiikkaa.
  2. RCT 2016 Kurkumaa saaneilla nivelrikko potilailla havaittiin merkittävä parannus kipu- ja toimintakykyarvoissa (VAS ja WOMAC) verrattuna lumeryhmään. Lisäksi tulehdusvälittäjäaine IL-1β:n ja oksidatiivisen stressin biomarkkereiden (ROS, MDA) pitoisuudet laskivat tilastollisesti merkitsevästi (p < 0.05), mikä viittaa kurkuman tulehdusta ja oksidatiivista stressiä vähentävään vaikutukseen.
  3. Eläintutkimus 2023 kurkumiini lievitti neuropaattista kipua estämällä gliaalisten solujen aktivaatiota ja parantamalla mitokondrioiden toimintaa selkäytimessä ja amygdalassa.
  4. Katsaus 2019 In vitro -tutkimukset (laboratorio tutkimukset) ovat osoittaneet, että kurkumiini voi estää NF-κB-järjestelmän (käynnistää tulehdusreaktion elimistössä) aktivoitumisen rustosoluissa.
  5. Eläinkoe 2018 Kurkumiini ja rapamysiini vähensivät merkittävästi nivelten punoitusta ja turvotusta nivelreumamalleissa. Kurkumiini esti CIA:n aktivoiman mTOR-reitin ja tulehdussolujen tunkeutumisen nivelsynoviaan sekä alensi proinflammatoristen sytokiinien (IL-1β, TNF-α, MMP-1, MMP-3) tasoja.
  6. Eläintutkimus 2017 Kurkumiini esti IL-1β:n aiheuttamaa NF-κB:n aktivoitumista vähentämällä IκBα:n fosforylaatiota ja p65/RelA:n tumaan siirtymistä. Tämä johti MMP-13:n ilmentymisen laskuun ja tyypin II kollageenin ilmentymisen lisääntymiseen, jotka molemmat ovat NF-κB:n säätelemiä tekijöitä. Lisäksi CCK-8-analyysi osoitti, että kurkumiinin lisäys lisäsi IL-1β:llä käsiteltyjen rustosolujen lisääntymistä.

Tutkimusten perusteella tehokas kurkumiiniannos on 150–1500 mg päivässä. Vuoden 2025 meta-analyysin mukaan gramman molemmin puolin oleva annostus oli tehokas. Vaikutukset alkavat näkyä 6–12 viikon kuluessa. Koska kurkumiini imeytyy heikosti, suositellaan käyttämään valmisteita, joissa imeytymistä on parannettu piperiinilla tai fosfolipiditeknologialla.

Kurkumiinia voi saada myös ruokavaliosta lisäämällä kurkumaa ruokiin, kuten curryihin, keittoihin ja salaatinkastikkeisiin. Turmeric-teetä voi valmistaa keittämällä vettä teelusikallisella kurkumaa ja ripauksella mustapippuria, joka parantaa imeytymistä.

Kurkumiini on yleensä hyvin siedetty, mutta suurina annoksina se voi aiheuttaa vatsavaivoja, kuten ripulia, päänsärkyä ja pahoinvointia. Se voi myös olla vuorovaikutuksessa verenohennuslääkkeiden, kuten varfariinin, kanssa, lisäämällä verenvuotoriskiä. Lisäksi joillakin on raportoitu maksavaurioita, erityisesti jos on olemassa maksasairauksia, joten varovaisuus on tarpeen. Lääkärin tai laillistettun ravitsemusterapeutin konsultointi on suositeltavaa ennen käyttöä, erityisesti muiden lääkkeiden tai terveysongelmien yhteydessä.

Turvallisuuteen liittyviä lähteitä

Medicines containing turmeric or curcumin – risk of liver injury | Therapeutic Goods Administration (TGA)

Turmeric: Benefits, side effects, and more

Tutkimusnäytön perusteella kurkumiini näyttäisi tarjoavan vaihtoehdon tulehduskipulääkeille. Sen tulehdusta vähentävät ja rustoa suojaavat vaikutukset voivat tukea nivelten hyvinvointia ilman lääkeiden haittavaikutuksia. Koska kurkumiini on hyvin siedetty, sitä voi hyvin kokeilla mikäli on nivelrikko. Myös mekanistinen näyttö on olemassa.

Onko kurkumiinista siis apua nivelrikossa? Kyllä on.

Muita kirjoituksia kurkumiinista:

Seuraa myös somessa:

Voit tukea toimintaani myös ostamalla tuotteita kaupasta:

Liity postituslistalle niin saat uusimMat artikkelit:

Älä jää paitsi!

Saat uusimmat artikkelit, et spämmiä, privacy policy

Masennus osa 2: Voiko kurkumiinilla saada oikeasti tuloksia masennuken hoidossa?

Kurkumiini ja nivelrikko

Mikä on kurkumiini? Kurkumiini on kurkuman pääasiallinen bioaktiivinen aine. Kurkuma taas on mauste ja yrtti, joka on peräisin kurkumakasvin (Curcuma longa) juuresta. Kurkumiiini voi lievittää masennuksen oireita säännöllisesti käytettynä.

Tutkimus 1

Tutkimuksessa selvitettiin kurkumiinin vaikutusta masennuksen oireisiin. Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja plasebokontrolloidussa tutkimuksessa 56 masennuksesta kärsivää henkilöä sai joko kurkumiinia (500 mg kahdesti päivässä) tai lumelääkettä 8 viikon ajan. Päämittarina käytettiin IDS-SR30-masennuskyselyä, ja lisäksi arvioitiin ahdistuneisuutta STAI-mittarilla.

Tulokset: Ensimmäisen neljän viikon aikana sekä kurkumiinia että plaseboa saaneiden ryhmissä masennusoireet vähenivät. Viikoilla 4–8 kurkumiiniryhmässä tapahtui merkittävämpiä parannuksia mielialaoireissa verrattuna plaseboryhmään. Kurkumiinin havaittiin olevan erityisen tehokas henkilöillä, joilla oli epätyypillinen masennus.

Tutkimus 2

Tutkimuksessa selvitettiin kurkumiinin vaikutusta ahdistukseen ja masennukseen ylipainoisilla henkilöillä. Kaksoissokkoutetussa ja ristiinkytketyssä tutkimuksessa 30 osallistujaa sai kurkumiinia (1 g/päivä) tai lumelääkettä 30 päivän ajan, minkä jälkeen kahden viikon tauon jälkeen osallistujat siirtyivät toiseen hoitoryhmään toiseksi 30 päivän jaksoksi. Ahdistusta ja masennusta arvioitiin Beckin Ahdistus- (BAI) ja Masennusasteikolla (BDI) lähtötilanteessa sekä viikoilla 4, 6 ja 10.

Tulokset: Kurkumiryhmässä ahdistusoireet vähenivät merkitsevästi (p=0,03), mutta kurkumiinilla ei ollut merkittävää vaikutusta masennuspisteisiin (p=0,7).

Tutkimus 3

Tutkimuksessa arvioitiin kurkumiinin ja kurkumiinin sekä sahramin yhdistelmän vaikutusta masennukseen. Satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja plasebokontrolloidussa tutkimuksessa 123 masennuksesta kärsivää henkilöä jaettiin neljään ryhmään: 1. plasebo, 2. matala annos kurkumiinia (250 mg kahdesti päivässä), 3. korkea annos kurkumiinia (500 mg kahdesti päivässä) ja 4. kurkumiinin (250 mg kahdesti päivässä) sekä sahramia (15 mg kahdesti päivässä) yhdistelmä. Hoitojakso kesti 12 viikkoa, ja tuloksia mitattiin masennus- ja ahdistusoirekyselyillä (IDS-SR30 ja STAI).

Tulokset: Kaikilla aktiivisia hoitoja saaneilla ryhmillä masennus- ja ahdistusoireet vähenivät merkittävästi plaseboryhmään verrattuna. Erityisesti epätyypillistä masennusta sairastavat hyötyivät hoidosta (vasteprosentti 65 % vs. 35 %, p=0,012). Kurkumiinin annoksilla tai kurkumiini-sahramiyhdistelmällä ei havaittu eroa tehoavuudessa.

Tutkimus 4

Tässä 12 viikon satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa ja plasebokontrolloidussa tutkimuksessa arvioitiin kurkumiinin vaikutusta masennukseen lisähoitona Thaimaassa. Tutkimukseen osallistui 65 masennusdiagnoosin saanutta henkilöä, jotka saivat joko kurkumiinia (annosta lisättiin 500 mg – >1500 mg päivässä) tai plaseboa. Hoidon päättyessä seuranta jatkui vielä neljän viikon ajan. Masennusoireita arvioitiin Montgomery-Asbergin masennusarviointiasteikolla (MADRS) ja ahdistusta Hamiltonin ahdistusarviointiasteikolla (HAM-A).

Tulokset: Kurkumiinia saaneilla masennusoireet vähenivät merkittävästi plaseboryhmään verrattuna, erityisesti 12 ja 16 viikon kohdalla. Vaikutus oli voimakkaampi miehillä kuin naisilla. Hoito oli turvallinen eikä aiheuttanut merkittäviä haittavaikutuksia tai muutoksia verenkuvassa tai EKG-mittauksissa.

Tutkimus 5

Pilottitutkimuksessa selvitettiin kurkumiinin vaikutusta masennuksen hoitoon erityisesti masennuslääkkeiden tehoa lisäävänä lisäravinteena. Tutkimukseen osallistui 108 miespotilasta (ikä 31–59), jotka saivat nykyisten masennuslääkkeidensä lisäksi päivittäin joko 1000 mg kurkumiinia tai plasebona toimivaa soijajauhetta 6 viikon ajan. Masennusoireita mitattiin Hamiltonin ja Montgomery-Asbergin masennusarviointiasteikoilla. Lisäksi tutkittiin veren interleukiini 1β, tuumorinekroositekijä α (TNF-α), aivoperäisen neurotrofisen tekijän (BDNF) sekä syljen kortisolin tasoja.

Tulokset: Kurkumilisä laski merkittävästi molempia masennuspisteitä (HAM-D ja MADRS) plaseboryhmään verrattuna. Lisäksi kurkumiini alensi tulehdusta aiheuttavien sytokiinien (IL-1β ja TNF-α) tasoja, nosti BDNFpitoisuutta ja vähensi syljen kortisolitasoja.

Tutkimus 6

Pilottitutkimuksessa tutkittiin kurkumiinin lisävaikutuksia masennuksen hoidossa, kun sitä käytettiin yhdessä masennuslääkkeiden (essitalopraami tai venlafaksiini) kanssa. Tutkimukseen osallistui 40 ensimmäistä masennusjaksoaan kokevaa potilasta, jotka saivat 5 viikon ajan joko 500 mg kurkumiinia päivittäin tai plaseboa masennuslääkkeiden ohella. Masennusoireita mitattiin Clinical Global Impression-Severity -asteikolla, Hamiltonin masennusasteikolla ja Montgomery-Asbergin masennusarviointiasteikolla.

Tulokset: Molemmissa ryhmissä masennuspisteet laskivat merkittävästi lähtötilanteesta tutkimuksen loppuun, ja muutos oli havaittavissa jo 7 päivän jälkeen. Kurkumiiniryhmässä oireet lievenivät hiukan nopeammin kuin plaseboryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Kumpikaan ryhmä ei raportoinut sivuvaikutuksista.

Oma pohdintaa

Voiko Kurkumiiini lievittää masennuksen oireita? Kurkumiini vaikuttaa olevan plaseboa tehokkaampi masennusoireiden lievittämisessä. Tuloksia voi alkaa näkyä 2–3 kuukauden kuluttua joten sitä tulisi käyttää säännöllisesti. Joissakin tutkimuksissa hyöty oli erityisesti havaittavissa henkilöillä, joilla oli epätyypillinen masennus tai masennuslääkkeiden rinnalla käytettynä.

Muita artikkeleita masennuksesta

Voit tukea toimintaani myös ostamalla tuotteita kaupasta: